Valta-asetelman vastustaminen työpaikkavuorovaikutuksessa: Kvantitatiivinen tutkimus työelämästatuksen yhteydestä työntekijän ongelmallisuudesta tehtyyn arvioon

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia, arvioivatko esihenkilöt ja työntekijät työpaikan ongelmallista vuorovaikutustilannetta eri tavoin. Työelämästatus ja sen tuomat vallan erot voivat vaikuttaa työpaikalla tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja työyhteisön jäsenien välisiin suhteisiin. Ongelmallisilla vuorovaikutustilanteilla tarkoitetaan tilanteita, jotka vuorovaikutustilanteessa olevat ihmiset kokevat esimerkiksi häiritsevinä, ahdistavina tai lopputulokseltaan epätyydyttävinä. Tällaiset vuorovaikutustilanteet eivät välttämättä näy tilanteen tapahtuessa ongelmallisina, vaan ongelmallisuuden kokemus voi syntyä jälkeenpäin ajateltuna. Ongelmalliset vuorovaikutustilanteet voivat myös jäädä häiritsemään pitkäksi aikaa tilanteen tapahtumisen jälkeen. Tämän tutkielman kontekstissa ongelmallisena vuorovaikutustilanteena käsitellään hienovaraisemmin havaittavaa työpaikkavuorovaikutuksen tilannetta, jossa korostuu valtasuhde vuorovaikutuksessa olevien henkilöiden välillä.

Työelämästatuksen yhteys vuorovaikutustilanteesta tehtyyn tulkintaan ei ole laajasti tutkittu aihe, jolloin tämä tutkielma osaltaan paikkaa aukkoa tutkimuskentällä. Aihetta on tärkeää tutkia, koska työpaikalla tapahtuva vuorovaikutus on olennainen osa työelämää, ja esihenkilöiden ja työntekijöiden tulkinnat työpaikan vuorovaikutustilanteista voivat vaikuttaa esimerkiksi esihenkilöiden ja alaisten välisiin suhteisiin sekä työilmapiiriin. Työelämässä vaikuttavat vallan ja statuksen kysymykset liittyvät laajemminkin työyhteisön piirteisiin, joten on mahdollista, että ne voivat vaikuttaa myös ongelmallisten vuorovaikutustilanteiden arviointiin. Tässä tutkielmassa aiheeseen syvennetään tutkimalla sukupuolen vaikutusta työelämästatuksen ja vuorovaikutustilanteesta tehdyn arvion yhteyteen. Tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: 1. Onko työelämästatus yhteydessä työntekijän ongelmallisuudesta tehtyyn arvioon? ja 2. Vaikuttaako sukupuoli työelämästatuksen ja työntekijän ongelmallisuuden arvion väliseen yhteyteen?

Tutkielman aineistona toimii SITEs-projektin kvantitatiivinen kyselyaineisto, joka on kerätty marraskuussa 2024. Aineiston vastaajat olivat Suomessa asuvia työikäisiä ihmisiä, ja aineisto on kerätty väestöedustavaa paneelia hyödyntäen. Kyselyyn vastanneet ovat nähneet videoita potentiaalisesti ongelmallisista vuorovaikutustilanteista, jonka jälkeen he ovat arvioineet videoita eri ongelmallisuuden ulottuvuuksien kautta. Tutkielman selitettävänä muuttujana on työntekijän toiminnan ongelmallisuudesta tehty arvio. Selittävinä muuttujina ovat työelämästatus, sukupuoli, ikä, koulutusaste ja poliittinen suuntautuminen, joista sukupuoli toimii interaktiovaikutusten tutkimisessa moderaatiomuuttujana. Analyysi toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin SPSS-ohjelmistolla. Pääanalyysimenetelmänä toimii lineaarinen regressioanalyysi, joka sisältää interaktiotermin tarkastelun.

Tutkimustulosten mukaan työelämästatuksella ja työntekijän toiminnan ongelmallisuuden arviolla ei ollut yhteyttä. Interaktiotermin avulla tarkasteltu moderaatio ei toteutunut, koska sukupuoli ei vaikuttanut työelämästatuksen ja työntekijän toiminnan ongelmallisuuden arvion väliseen yhteyteen. Ainoastaan sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä työntekijän toiminnan ongelmallisuuden arvioon sekä lineaarisessa regressioanalyysissa (p = 0,025) että interaktiotermin tarkastelussa (p = 0,013). Tulokset antavat viitteitä siitä, että työelämästatus ei ole paras ominaisuus selittämään vuorovaikutustilanteiden tulkintaa. Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia laajemmin ja selvittää, onko työelämästatuksella yhteyttä vuorovaikutustilanteen tulkintaan erilaisella tutkimusasetelmalla. Tutkimuksen tulokset valoittavat tarvetta tutkia työpaikkavuorovaikutustilanteita monipuolisemmin.