Representation of Civilians and Militants in Newspaper Reports of the 2023 Gaza Armed Conflict: A Comparative Corpus-Assisted Critical Discourse Analysis
Kupari, Nelli (2026)
Kupari, Nelli
2026
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606167549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606167549
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan israelilaisten ja palestiinalaisten sotilaiden ja siviilien kielellistä representaatiota kahden englanninkielisen sanomalehden artikkeleissa, jotka käsittelevät Gazan aseellista konfliktia lokakuussa 2023. Tutkimuksen metodina käytetään korpusavusteista kriittistä diskurssianalyysiä. The Guardian ja The Jerusalem Post valittiin tutkimuksen ja vertailun kohteeksi. Sanomalehtien artikkeleista rakennettiin kaksi korpusta, jotka sisältävät vain lokakuussa 2023 julkaistuja Gazan aseellista konfliktia käsitteleviä artikkeleita.
Tutkimuksen tavoitteena on löytää mahdollisia toistuvuuksia sanomalehdissä käytetyssä kielessä. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti sosiaalisten toimijoiden nimeäminen ja niiden kielellinen ympäristö. Frekvenssi- ja klusterianalyysin avulla selvitettiin mitä substantiiveja käytettiin sosiaalisten toimijoiden nimeämiseen. Kollokaattianalyysi tehtiin yleisimmille substantiiveille ja substantiivilausekkeille, ja myös kollokaattien ympäristöä eli konkordanssia tarkasteltiin. Analyysin tulokset tulkittiin kriittisen diskurssianalyysin menetelmiä käyttäen. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että ihmisryhmien representaatiot eroavat toisistaan.
Israelilaiset siviilit kuvattiin selkeästi uhreina ja väkivallan kohteina, ja heistä puhuttiin selvästi enemmän kuin palestiinalaisista siviileistä. Palestiinalaisten siviilien representaatio oli puutteellista molemmissa sanomalehdissä, eikä heidän rooliaan uhreina esitetty tarpeeksi selkeästi. Israelilaiset sotilaat rinnastettiin israelilaisiin siviileihin ja heidän toimintaansa kuvattiin usein epäsuorasti tai kiertoilmaisuilla, jolloin väkivaltatilanteissa sotilaiden osuus jäi paikoin epäselväksi. Palestiinalaiset sotilaat esitettiin murhanhimoisina terroristeina, joiden toimijuus väkivaltatilanteissa oli selvästi aktiivinen. Molemmat sanomalehdet käyttivät israelilaisista sotilaista sanaa sotilas (soldier) ja palestiinalaisista sotilaista sanaa terroristi (terrorist), mutta kahtiajako oli paljon vahvempi The Jerusalem Postin artikkeleissa. The Guardian kuvasi palestiinalaisia monipuolisemmin kuin The Jerusalem Post, ja yritti lisäksi selittää aseellisen konfliktin historiallista taustaa ja syytä. The Jerusalem Post keskittyi kuvaamaan israelilaisia ja demonisoimaan palestiinalaisia sotilaita.
Tutkimuksen tavoitteena on löytää mahdollisia toistuvuuksia sanomalehdissä käytetyssä kielessä. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti sosiaalisten toimijoiden nimeäminen ja niiden kielellinen ympäristö. Frekvenssi- ja klusterianalyysin avulla selvitettiin mitä substantiiveja käytettiin sosiaalisten toimijoiden nimeämiseen. Kollokaattianalyysi tehtiin yleisimmille substantiiveille ja substantiivilausekkeille, ja myös kollokaattien ympäristöä eli konkordanssia tarkasteltiin. Analyysin tulokset tulkittiin kriittisen diskurssianalyysin menetelmiä käyttäen. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että ihmisryhmien representaatiot eroavat toisistaan.
Israelilaiset siviilit kuvattiin selkeästi uhreina ja väkivallan kohteina, ja heistä puhuttiin selvästi enemmän kuin palestiinalaisista siviileistä. Palestiinalaisten siviilien representaatio oli puutteellista molemmissa sanomalehdissä, eikä heidän rooliaan uhreina esitetty tarpeeksi selkeästi. Israelilaiset sotilaat rinnastettiin israelilaisiin siviileihin ja heidän toimintaansa kuvattiin usein epäsuorasti tai kiertoilmaisuilla, jolloin väkivaltatilanteissa sotilaiden osuus jäi paikoin epäselväksi. Palestiinalaiset sotilaat esitettiin murhanhimoisina terroristeina, joiden toimijuus väkivaltatilanteissa oli selvästi aktiivinen. Molemmat sanomalehdet käyttivät israelilaisista sotilaista sanaa sotilas (soldier) ja palestiinalaisista sotilaista sanaa terroristi (terrorist), mutta kahtiajako oli paljon vahvempi The Jerusalem Postin artikkeleissa. The Guardian kuvasi palestiinalaisia monipuolisemmin kuin The Jerusalem Post, ja yritti lisäksi selittää aseellisen konfliktin historiallista taustaa ja syytä. The Jerusalem Post keskittyi kuvaamaan israelilaisia ja demonisoimaan palestiinalaisia sotilaita.
