Sukupuolten tasa-arvo ja budjetti: Narratiivinen kirjallisuuskatsaus sukupuolitietoisesta budjetoinnista julkisessa talousarvioprosessissa

Abstract

Vuonna 2015 Yhdistyneiden kansakuntien 193 jäsenvaltiota sopivat sukupuolten väliseen tasa-arvoon tähtäävistä tavoitteista. Kymmenen vuotta myöhemmin sukupuolten tasa-arvoon kiinnitetään enemmän huomiota kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhututtaa nyt rakenteellinen epätasa-arvo ja kaikille tasavertaiset mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan. Julkinen sektori on keskeinen taustavoima näiden keskusteluiden ja sitä myöten yhteiskunnallisen muutoksen takana olevien kansainvälisten sopimusten, lainsäädännön ja talouden ohjauksen kautta.

Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseksi tulee sitä tarkastella julkisen talouden ja ylipäätään julkisen hallinnon näkökulmasta. Tätä tarkastelutapaa voidaan nimittää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella tarkoitetaan prosessia, jossa kaikkia hallinnon suunnitelmia, päätöksiä ja toimia tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta. Osana sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista on kehittynyt sukupuolitietoinen budjetointi. Sukupuolitietoinen budjetointi on sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista valtion taloushallinnossa. Sen tavoitteena on lisätä hyvää hallintotapaa ja tehokkuutta sekä luoda läpinäkyvyyttä ja osallisuutta julkiseen hallintoon.

Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan sukupuolitietoista budjetointia kansainvälisellä tasolla osana valtioiden talousarvioprosessia. Tutkielman tavoitteena on syntetisoida sukupuolitietoista budjetointia valtiontalouden talousarvioprosesseissa ja tarkastella ilmiön nykytilaa ja tulevaisuutta. Menetelmänä tutkielmassa käytetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkielman aineisto muodostuu 13:sta, viimeisen viiden vuoden aikana julkaistusta tutkimusartikkelista, joita analysoidaan tutkielmassa laadullisin menetelmin.

Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että sukupuolitietoista budjetointia toteutetaan monipuolisesti, mutta se ei toistaiseksi ole kyennyt läpäisemään koko talousarvioprosessia. Tunnistetut budjetointikäytänteet eivät jakaudu tasaisesti koko talousarvioprosessiin, vaan joissain prosessin vaiheissa sukupuolitietoista budjetointia harjoitetaan enemmän. Aineiston perusteella kohdemaan poliittis-hallinnollinen toimintaympäristö vaikuttaa merkittävästi valtioiden harjoittamaan sukupuolitietoiseen budjetointiin. Tutkielmassa tunnistetaan useita tulevaisuuden kehityssuuntia ilmiölle. Keskeisimmät havainnot liittyvät toimijoiden yhteistyön ja moninaisten teoreettisten lähestymistapojen tärkeyteen.