Myötätuntoinen työkulttuuri varhaiskasvatuksen työyhteisöissä: Näkökulmia myötätuntoiseen johtamiseen, työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella myötätuntoisen työkulttuurin rakentumista varhaiskasvatuksen työyhteisöissä sekä selvittää, millaisia yhteyksiä sillä on työhyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja johtamiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia merkityksiä myötätuntoiselle johtamiselle annetaan varhaiskasvatusta käsittelevässä tutkimuksessa sekä millaisin tutkimusmenetelmin myötätunnon rakentumista on tutkittu varhaiskasvatuksen työyhteisöjä koskevassa tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu vertaisarvioiduista kansainvälisistä ja kotimaisista tutkimusartikkeleista, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen lähtökohtana oli kiinnostus tutkia varhaiskasvatuksen työ- ja johtamiskulttuurin rakentumista inhimillisestä näkökulmasta. Kiinnostus kohdistui erityisesti siihen, millä tavoin inhimillisyyden peruselementit, kuten myötätunto, yhteisöllisyys ja työhyvinvointi ilmenevät ja rakentuvat varhaiskasvatuksen työkulttuureissa. Tulosten perusteella myötätuntoisen työkulttuurin rakentuminen muodostuu neljästä toisiinsa kytkeytyvästä tasosta: yksilötasosta, vuorovaikutuksen ja arjen käytäntöjen tasosta, rakenteellisesta tasosta sekä myötätuntoisen työkulttuurin ilmenemisestä työyhteisössä. Tulokset osoittivat, että myötätuntoinen työkulttuuri vahvistaa työhyvinvointia lisäämällä työn merkityksellisyyttä, työtyytyväisyyttä, sitoutumista, psykologista turvallisuutta ja työssä jaksamista. Samalla se tukee yhteisöllisyyttä vahvistamalla luottamusta, yhteenkuuluvuuden kokemusta, kollegiaalisuutta, keskinäistä huolenpitoa ja avointa vuorovaikutusta. Myötätunto voidaan siten nähdä varhaiskasvatuksen työyhteisöissä sekä hyvinvoinnin että yhteisöllisyyden rakentumista ylläpitävänä kulttuurisena voimavarana. Myötätuntoinen johtaminen näyttäytyy keskeisenä toimintakulttuuria muovaavana tekijänä, jonka merkitykset liittyvät erityisesti emotionaaliseen tukeen, läsnäoloon, työntekijöiden arvostavaan kohtaamiseen, luottamuksen rakentamiseen sekä työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimuksen perusteella myötätunto näyttäytyy varhaiskasvatuksen työyhteisöissä rakentuvana, ylläpidettävänä ja johdettavana kulttuurisena ilmiönä. Tulokset korostavat, että myötätuntoisen työkulttuurin vahvistaminen ei ole ainoastaan työhyvinvointiin liittyvä kysymys, vaan myös yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kestävää työelämää tukeva tekijä. Varhaiskasvatuksen kontekstissa henkilöstön hyvinvointi kytkeytyy lisäksi lasten kokemaan emotionaaliseen turvallisuuteen, vuorovaikutuksen laatuun ja pedagogisen toiminnan toteutumiseen. Näin ollen myötätuntoisen työkulttuurin kehittäminen näyttäytyy keskeisenä tavoitteena sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin että laajemmin koko varhaiskasvatusyhteisön toimivuuden ja lasten hyvinvointia tukevan arjen näkökulmasta.