Vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskun yhteys yrityksen oman pääoman kustannukseen
Kaipainen, Konsta (2026)
2026
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606157478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606157478
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan vihreiden joukkolainojen yhteyttä yrityksen oman pääoman kustannukseen. Tutkimuksen empiirinen osio toteutetaan käyttäen difference-in-differences (DiD) menetelmää. Menetetelmässä hoitoryhmän yritysten oman pääoman kustannuksen kehitystä (implied cost of capital, ICC) verrataan ennen ja jälkeen liikkeeseenlaskun sekä suhteessa kontrolliryhmän yrityksiin, jotka ovat laskeneet aikaperiodilla tavallisen velkakirjan, mutta eivät koskaan vihreää velkakirjaa. Lisäksi tutkielmassa toteutetaan laajemmalla otoskoolla jatkoanalyysi, jossa tulosmuuttujana käytetään kvartaalittaista osaketuottoa. Empiirisen osion aineisto koostuu eurooppalaisista ei-finanssialan yrityksistä ja aikaperiodi kattaa vuodet 2014–2025. Aikaperiodilla eurooppalaisten yritysten vihreiden velkakirjojen markkina on kehittynyt osaksi rahoitusvaihtoehtojen valtavirtaa, ja alalle on tullut erilaisia standardeja, joilla sijoittaja voi varmistua paremmin varojen vihreästä käytöstä.
Tutkielmassa havaitaan vastoin hypoteesia vihreän velkakirjan ja oman pääoman kustannuksen negatiivisesta yhteydestä, positiivinen joskin tilastollisesti ei-merkitsevä yhteys. Tulos on yhtenäinen kaikissa eri empiirisissä malleissa. Myös jatkoanalyysissä osaketuotossa havaitaan lievästi negatiivinen, tilastollisesti merkitsemätön yhteys. Tulokset poikkeavat aiemmasta kirjallisuudesta, mutta myös vastaavia tuloksia on viime vuosina saatu. Tulokset voivat kertoa esimerkiksi eurooppalaisen ESG-markkinan kypsyydestä, jossa vihreiden velkakirjojen liikkeeseenlasku ei toimi olennaisena signaalina markkinalle.
Tutkielmassa havaitaan vastoin hypoteesia vihreän velkakirjan ja oman pääoman kustannuksen negatiivisesta yhteydestä, positiivinen joskin tilastollisesti ei-merkitsevä yhteys. Tulos on yhtenäinen kaikissa eri empiirisissä malleissa. Myös jatkoanalyysissä osaketuotossa havaitaan lievästi negatiivinen, tilastollisesti merkitsemätön yhteys. Tulokset poikkeavat aiemmasta kirjallisuudesta, mutta myös vastaavia tuloksia on viime vuosina saatu. Tulokset voivat kertoa esimerkiksi eurooppalaisen ESG-markkinan kypsyydestä, jossa vihreiden velkakirjojen liikkeeseenlasku ei toimi olennaisena signaalina markkinalle.