Henkilön katoamiseen ja kadoksissa olemiseen liittyvät kokemukset läheisten näkökulmasta: Integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Suomessa ilmoitetaan kadonneeksi vuosittain lähes tuhat henkilöä. Useimmat kadonneet löydetään pian katoamisen jälkeen, mutta yhteiskunnassamme on yhteensä melkein 600 avointa katoamistapausta. Yhden henkilön katoaminen vaikuttaa keskimäärin 12 ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata kadonneiden ihmisten läheisten kokemuksia läheistensä katoamiseen liittyen. Tavoitteena oli tuottaa aiheesta koottua tietoa ja löytää tutkimusaukkoja, joita voidaan hyödyntää tulevassa empiirisessä tutkimuksessa. Systemaattinen tiedonhaku toteutettiin viidestä eri tietokannasta helmikuussa 2026. Tietokantoina olivat Cinahl, Medline, PsycInfo, Scopus ja Social Science Premium Collection. Tiedonhakua täydennettiin manuaalisella haulla. Tiedonhaussa tutkimukset rajattiin suomen- ja englanninkielisiin, tutkimuskysymyksiin vastaaviin ja vertaisarvioituihin tutkimuksiin. Katsaukseen valikoitui yhteensä 21 artikkelia, joista 11 oli laadullisia ja 10 määrällisiä.

Tämän integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että henkilön katoaminen herätti läheisissä yllätyksen, vihan, pelon ja surun tunteita. Kadonneiden läheiset käyttivät selviytymiskeinoina heille tarjottua muodollista ja epämuodollista tukea. Lisäksi kadonneiden läheiset hyödynsivät selviytymiskeinoinaan henkilökohtaisia ominaisuuksiaan esimerkiksi resilienssiään ja aktiivista toimijuuttaan. Selviytymisen esteinä olivat huonot kokemukset tarjotusta tuesta, perheeseen liittyvät ongelmat ja henkilökohtaiset ongelmat. Läheisen katoaminen vaikutti läheisten terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Epäselvä menetys vaikutti läheisiin ja kadonneiden läheisten elämä muodostui uudeksi sekä käytännön asioiden että elämänkatsomuksen osalta. Läheisen katoamisella oli myös yhteiskunnallisia näkökulmia.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kadonneiden läheisten tulisi saada tukea tunnereaktioidensa käsittelyyn. Kadonneiden läheisten auttaminen ei saisi jäädä vain kriisin alkuvaiheeseen ja tarjottu tuki ei saisi typistyä vain terveydenhuollosta saatavaan tukeen. Epäselvä menetys tulisi terminä tunnistaa paremmin terveydenhuollossa. Lainsäädännön avulla voitaisiin mahdollisesti lyhentää kadonneen kuolleeksi julistamiseen kuluvaa aikaa, mikä voisi lyhentää pitkittynyttä epäselvää tilannetta, joka vaikuttaa kadonneen läheisten elämään negatiivisesti.

Nearly one thousand people are reported missing each year in Finland. While most missing persons are found soon after their disappearance, nearly 600 cases remain open. On average, one disappearance affects approximately 12 people, with significant consequences for health, well-being and quality of life.

The aim of this integrative literature review was to describe the experiences of relatives of missing persons in relation to the disappearance of their loved ones. The objective was to synthesize existing information on the topic and to identify research gaps that may inform in future empirical research.

A systematic literature search was conducted in February 2026 using five databases: Cinahl, Medline, PsycInfo, Scopus, and Social Science Premium Collection. The search was supplemented by a manual search. Peer-reviewed studies published in Finnish or English that answered the research question were included. In total 21 articles were selected, of which 11 were qualitative and 10 were quantitative.

The results of this integrative literature review showed that the disappearance of a loved one aroused a wide range of emotional responses, including surprise, hate, fear and sadness. Both formal and informal support were available to the loved ones of missing persons. They also used their personal resources, such as their resilience and active agency, as coping mechanisms. Barriers to coping included negative experiences with the provided support, family-related challenges, and personal problems. The disappearance of a loved one affected the health and social relationships of family members. The ambiguous loss influenced the lives of loved ones, leading changed both in practical matters and in their view of life. The disappearance of a loved one also had societal dimensions.

In conclusion it can be stated that the loved ones of missing persons should receive support in processing their emotional reactions. The help for the loved ones of missing persons should not be limited only to the early phase of the crisis, nor should the support provided be reduced only to support available in healthcare services. Ambiguous loss should be better recognized as a concept within healthcare. Through legislation, it might be possible to shorten the time required to declare a missing person legally dead, which could reduce the prolonged ambiguous situation that negatively affects the lives of the missing person’s loved ones.