Suurvallan vaikutus pienen valtion politiikkaan: Monarkismin perustelut Suomessa vuonna 1918

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomen vuoden 1918 valtiomuotokiistaa ja monarkiahanketta monarkistien näkökulmasta kansainvälisen politiikan teorioita hyödyntäen. Tilanteen tausta on se, että Suomen itsenäisyysjulistuksessa vuonna 1917 oli maininta tasavallasta ja senaatin oli tarkoitus antaa esitys tasavaltaisesta valtiomuodosta, mutta tämä jäi tekemättä Suomen ajauduttua sisällissotaan. Suomen johtavat poliitikot alkoivat kuitenkin heti sisällissodan jälkeen valmistella monarkistista valtiomuotoa. Tasavallan kannattajat jäivät eduskunnassa vähemmistöön, kun osa edustajista oli sisällissodan seurauksena suljettu eduskuntatyön ulkopuolelle. Monarkiahanke on jossain määrin jäänyt historian marginaaliin, mutta aiheesta on tehty muutamia tieteellisiä tutkimuksia. Kansainvälisen politiikan teorioiden kautta aiheeseen on mahdollista löytää uudenlaista näkökulmaa.

Tutkimuksessa selvitetään, mitkä olivat monarkistien perusteet monarkiahankkeelle Suomessa vuonna 1918 ja käytettiinkö Saksaa perusteluiden tukena. Tutkielman hypoteesina on, että monarkistit käyttivät Saksaa perusteluna ainakin jollain tasolla. Analyysirunko muodostetaan kolmen kansainvälisen politiikan teoreettisen käsitteen kautta. Nämä ovat rationaalisen valinnan logiikka, normatiivinen logiikka ja identiteettilogiikka. Rationaalinen valinta jaetaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden alaluokkiin.

Tutkielman pääasiallisena aineistona ovat aihetta käsittelevät eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat. Näiden lisäksi mukana on myös monarkian kannattajien vetoomuksia monarkismin puolesta. Aineistosta tuodaan analyysiin monarkismia puolustavat puheenvuorot, mutta mukaan on otettu myös tasavallan kannattajien puheenvuoroja keskustelun syventämiseksi. Menetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä, jossa on myös teoriaohjaavan sisällönanalyysin elementtejä, koska teorian luokkien sisältö ja operationalisointi on tarkentunut tulkinnallisen analyysin kautta.

Aineiston perusteella merkittävimmäksi perusteluksi monarkisteilla nousevat rationaalisen valinnan logiikkaan luettavat argumentit. Näistä varsinkin ulkoisen turvallisuuden korostaminen näyttäytyy suuressa roolissa. Normatiivisen logiikan ja identiteettilogiikan perustelut ovat aineiston perusteella monarkisteilla vähäisempiä. Yhdistävä tekijä eri kategorioiden perusteluissa on Saksan merkittävä näkyvyys. Saksan tuki nähtiin Suomelle välttämättömäksi. Tasavallan kannattajat eivät olleet Saksan suhteen varsinaisesti eri linjalla kuin monarkistit, mutta painottivat perusteluissaan eri asioita. Jatkotutkimuksen kohteeksi sopivat samankaltaiset poliittiset prosessit, kuten esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyteen johtanut prosessi, jossa on mahdollista hyödyntää tässä tutkimuksessa muodostettua teoreettista viitekehystä.