Määrällinen katsaus venäjänkielisten naiskirjailijoiden teosten suomennoshistoriaan

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan venäjänkielisten naiskirjailijoiden teosten suomennoshistoriaa käännöstieteellisestä näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa määrällinen ja ajallinen kokonaiskuva siitä, miten naisten kirjoittama venäjänkielinen kirjallisuus on käännösten kautta tullut osaksi suomalaista kirjallisuusjärjestelmää eri aikoina. Tarkastelun kohteena ovat suomennosten ajallinen sijoittuminen, niiden määrällinen kehitys, käännösviiveet sekä käännöstoimintaan osallistuneet keskeiset toimijat.

Tutkimus sijoittuu käännöshistoriallisen tutkimuksen kentälle ja pohjautuu käännösarkeologiseen lähestymistapaan, jossa huomio kohdistuu käännöstoiminnan laajuuteen, ajalliseen jakautumiseen ja keskeisiin toimijoihin. Tutkimusaineisto rajautuu venäjänkielisten naiskirjailijoiden kokonaisiin kirjamuotoisiin teoksiin ja niiden suomennoksiin. Aineisto on koottu pääasiassa Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Tekstit liikkeessä ‑tietokannasta, minkä lisäksi sitä on täydennetty muista bibliografisista lähteistä. Aineistoa analysoidaan kuvailevan määrällisen analyysin avulla, jonka tavoitteena on jäsentää suomennostoiminnan ajallisia ja rakenteellisia piirteitä.

Tulosten perusteella venäjänkielisten naiskirjailijoiden teosten suomentaminen on ollut historiallisesti epätasaista ja paikoin katkonaista. 1900‑luvun alkupuolella suomennostoiminta on vähäistä ja hajanaista, joskin 1930‑luvulla on havaittavissa lyhytaikainen kasvu. 1950‑luvulla käännöksiä ilmestyy poikkeuksellisen runsaasti erityisesti lastenkirjallisuuden osalta, mutta tästä huolimatta kehitys pysyy epätasaisena. Selkeä ja pysyvä määrällinen kasvu alkaa vasta 1980‑luvulla, jolloin myös genrekenttä alkaa laajentua. 2000‑luvulla tämä kehitys edelleen vahvistuu, ja kaunokirjallinen proosa nousee määrällisesti keskeiseen asemaan. Aineistoa hallitsevat etenkin kirjailijoiden ja kääntäjien osalta yksittäistapaukset, mutta niiden lomassa erottuu myös aikakausittain korostuvia kirjallisuuskentän toimijoita. Varhaisemmilla vuosikymmenillä suomennostoiminta painottuu erityisesti neuvostoliittolaisten kustantamojen ympärille. Lisäksi tiettyjen kääntäjien ja kirjailijoiden väliset toistuvat kytkennät korostuvat etenkin käännetyimpien kirjailijoiden osalta. Käännösviiveet vaihtelevat koko tarkastelujakson ajan, mikä kuvastaa suomennostoiminnan ajallista kerroksellisuutta: samaan aikaan ilmestyy sekä ajankohtaisia käännöksiä että aiemmin julkaistujen teosten myöhäisiä suomennoksia.

Tutkielma kokoaa osittain hajanaista bibliografista aineistoa yhteen ja jäsentää sitä systemaattisesti. Se tarjoaa selkeän kokonaiskuvan naisten kirjoittaman venäjänkielisen kirjallisuuden suomennoshistoriasta sekä luo perustaa jatkotutkimukselle, jossa käännöstoiminnan taustalla vaikuttavia tekijöitä voidaan tarkastella syvällisemmin.