Kohdeyrityksen ETO-venetuotannon tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen kehittäminen

Abstract

Kohdeyrityksen tuotanto on kasvanut tilanteeseen, jossa aikaisemmin riittäneet tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen toimintatavat eivät enää tue tuotannon hallintaa riittävällä tasolla. Yrityksen tuotanto perustuu Engineer-to-Order-tyyppiseen venetuotantoon, jossa tuotteet ovat asiakaskohtaisia ja suunnittelu, hankinta sekä tuotanto limittyvät projektin aikana. Nykytilassa tuotannonohjaus perustuu pitkälti manuaalisesti ylläpidettäviin Excel-taulukoihin, erillisiin tietolähteisiin ja avainhenkilöiden kokemukseen. Tämän seurauksena tuotannon kokonaiskuva, työvaiheiden valmius, materiaalitilanne, resurssikuormitus ja muutosten vaikutukset eivät ole riittävän näkyviä päätöksenteon tueksi.

Tämän diplomityön tavoitteena oli tunnistaa kohdeyrityksen tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen nykytilan keskeiset haasteet, määrittää tavoitetilan vaatimukset sekä muodostaa vaiheistettu kehittämismalli tuotannonohjauksen kehittämiseksi. Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostui kirjallisuuskatsauksesta, kohdeyrityksen dokumentaatioaineistosta, havainnoinnista sekä yrityksen avainhenkilöiltä kerätystä empiirisestä aineistosta. Kirjallisuuskatsauksen avulla muodostettiin työn teoreettinen pohja ETO-tuotannosta, tuotannonsuunnittelusta ja -ohjauksesta, Lean-ajattelusta, WBS-rakenteesta, tuotannon mittaamisesta sekä digitaalisista ratkaisuista. Empiirisen aineiston avulla selvitettiin, miten nämä teemat näkyvät kohdeyrityksen arjessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeyrityksen suurimmat haasteet liittyvät yhteisen tilannekuvan puuttumiseen, suunnittelun ja tuotannon rajapintaan, työjonojen hallintaan, materiaalien ja piirustusten näkyvyyteen, resurssien kuormituksen seurantaan sekä henkilöriippuvaisiin toimintatapoihin. Ongelma ei siten rajoitu yksittäisen tuotannonohjausjärjestelmän puuttumiseen, vaan kyse on laajemmin prosessi-, tieto- ja ohjausrakenteen puutteista.

Työn tuloksena muodostettiin tavoitetilan vaatimukset ja vaiheistettu kehittämismalli kohdeyritykselle. Kehittämismallin keskeisiä osia ovat yhteinen WBS-rakenne, työvaihekohtainen työjono, työn vapauttamisen kriteerit, selkeät roolit ja vastuut, muutosten käsittely sekä roolikohtaiset ohjausnäkymät. Työssä esitetään, että tuotannonohjauksen kehittäminen kannattaa aloittaa perusrakenteesta ja rajatusta käyttöönotosta ennen laajempaa järjestelmätukea. Uusi järjestelmä voi tukea tuotannonohjausta, mutta sen hyöty edellyttää ensin yhteistä tietorakennetta, sovittuja vastuita ja selkeää toimintamallia.