Yritysvastuun rajat ja muunlajisten eläinten arvo: Kriittinen diskurssianalyysi Hukkajoen raakkutuhon mediakeskustelusta

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan muunlajisten eläinten arvon ja aseman rakentumista yritysvastuun kontekstissa. Sen lähtökohtana on havainto yritysvastuun ihmiskeskeisyydestä ja muunlajisten eläinten marginaalisesta asemasta vastuullisuusajattelussa. Tutkimus osallistuu ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun muiden lajien huomioimisesta liiketoiminnan tutkimuksessa.

Tutkimuksen empiirisenä kontekstina on niin kutsuttu Hukkajoen raakkutuho, jossa metsäkone ajoi joen yli aiheuttaen tuhansien jokihelmisimpukoiden kuoleman. Tapaus aiheutti laajan julkisen keskustelun, jossa eläimet nousivat poikkeuksellisesti yritysvastuukeskustelun keskiöön. Tapaus ja sen synnyttämä keskustelu nostivat muunlajisiin eläimiin liittyvät kysymykset ajankohtaisiksi myös laajemmin suomalaisessa yrityskentässä.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millaista arvoa ja asemaa muunlajisille eläimille tuotetaan yritysvastuun diskursseissa ja miten, sekä etsiä vaihtoehtoisia tapoja arvottaa eläimiä. Teoreettinen viitekehys rakentuu yritysvastuun ja kestävyyden tutkimuksesta, arvottamisen tutkimuksesta sekä monilajisesta, posthumanistisesta ja eläineettisestä ajattelusta. Tutkielmassa yritysvastuu ymmärretään diskursiivisena ja historiallisesti rakentuneena ilmiönä, jonka taustalla vaikuttaa ihmiskeskeinen maailmankuva.

Laadullisen tutkimuksen metodologisena lähestymistapana käytetään kriittistä diskurssianalyysiä. Aineisto koostuu 169 tekstistä, jotka on julkaistu elokuun 2024 ja joulukuun 2025 välillä Helsingin Sanomissa ja Ylen verkkouutisissa.

Analyysissä tunnistetaan aineistolähtöisesti viisi diskurssia: hallinnollis-oikeudellinen diskurssi, maine- ja vastuullisuusdiskurssi, ekologinen diskurssi, moraalinen diskurssi sekä kokemuksellinen vastarintadiskurssi. Tulokset osoittavat, että yritysvastuun hegemonisissa diskursseissa eläinten arvo rakentuu ihmiskeskeisistä lähtökohdista välineellisesti suhteessa sääntelyyn, maineenhallintaan ja ekosysteemeihin. Eläinten itseisarvoa korostavat näkökulmat jäävät marginaalisiksi ja sijoittuvat yritysvastuun diskursiivisten rajojen ulkopuolelle. Myös raakkujen arvon täysin kyseenalaistavat diskurssit jäävät näkymättömiin.

Tutkimus osoittaa, että eläinten arvo ja asema yritysvastuun kontekstissa määrittyvät sen mukaan, millaiset tulkinnat yritysvastuusta nousevat hegemonisiksi. Lisäksi se esittää, että eläinten arvottaminen yritysvastuun kontekstissa on eettisen ja ontologisen lisäksi epistemologinen kysymys: yritysvastuun tiedon tuottamisen ja mittaamisen käytännöt tekevät tietyt arvon muodot näkyviksi ja toiset näkymättömiksi.

Tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti luonnonvaraisten eläinten asemasta yritysvastuussa ja vastaa tarpeeseen tuoda monilajisia, posthumanistisia ja eläineettisiä näkökulmia liiketoiminnan tutkimukseen. Samalla se laajentaa eläinkysymyksen tarkastelua normatiivisesta kritiikistä kohti yritysvastuun tiedollisten ja käsitteellisten lähtökohtien tarkastelua. Tätä kautta tutkimus tarjoaa teoreettisen kehittelyn lisäksi näkökulmia muunlajisten eläinten huomioimiseen yritysvastuun käytännöissä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.