Opettajan sanattoman viestinnän rooli valmistavassa opetuksessa

Abstract

Sanaton viestintä on merkityksellinen osa kaikkea vuorovaikutusta ja opetusta, mutta sen rooli korostuu tilanteissa, joissa yhteinen kieli on puutteellinen tai vasta kehittymässä. Valmistavan opetuksen luokissa opiskelee oppilaita, jotka ovat muuttaneet Suomeen ja joiden suomen kielen taito ei vielä riitä perusopetukseen siirtymiseen. Tällaisen opetuksen kontekstissa onkin mielekästä tutkia, miten opettajat käyttävät sanatonta viestintää merkitysten rakentamisessa, kun yhteinen kielitaito on vielä vähäinen.

Tutkimusongelman selvittämiseksi havainnoitiin opettajan sanatonta viestintää valmistavan opetuksen luokkahuoneessa ja haastateltiin opettajia pohtien heidän kokemuksiaan. Tutkielmassa tarkastellaan millaisia pedagogisia funktioita sanaton viestintä palvelee, minkälaiset jännitteet ohjaavat opettajien sanattoman viestinnän käyttöä sekä miten opettajat kokevat sanattoman viestinnän merkityksen.

Aineiston perusteella löydettiin viisi keskeistä sanattoman viestistä pedagogista funktiota, viisi opettajien sanattoman viestinnän käyttöä ohjaavaa jännitettä sekä opettajien kokemuksia sanattoman viestinnän merkityksestä. Tutkimuksen tuloksissa keskeisimmiksi sanattoman viestinnän pedagogisiksi funktioiksi tunnistettiin merkitysten konkretisoiminen, toiminnanohjaus, järjestyksen ylläpitäminen, relationaalisen ja affektiivisen tuen jakaminen sekä kielenoppiminen. Keskeisiksi opettajan sanatonta viestintää ohjaaviksi jännitteiksi muodostuivat ymmärretyksi tulemisen ja väärinymmärryksen jännite, sanattoman viestinnän pedagogisen tuen ja riippuvuuden jännite, sanattoman viestinnän automaattisuuden ja tietoisen tarkastelun jännite, valmistavan luokan yksilön ja ryhmän tarpeiden huomioimisen jännite sekä vuorovaikutussuhteen läheisyyden ja etäisyyden arvioimisen jännite. Aineiston perusteella sanaton viestintä on erottamaton osa kaikkea vuorovaikutusta ja toimii käytännössä valmistavan opetuksen mahdollistajana. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat sanattoman viestinnän merkitykselliseksi ja jopa kuvasivat, että opetusta ei voitaisi järjestää ilman sitä. Sanaton viestintä koettiin erottamattomaksi osaksi kaikkea vuorovaikutusta sekä oppimisen mahdollistajaksi erityisesti valmistavan opetuksen kontekstissa.