Tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteys tilannesidonnaisiin tunneresponsseihin
Jalovaara, Annika (2026)
Jalovaara, Annika
2026
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606107229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606107229
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoite oli tutkia tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteyttä tilannesidonnaisiin negatiivisiin, positiivisiin ja lämpimiin sosiaalisiin tunneresponsseihin. Tilannesidonnaisia tunneresponsseja on tutkittu hyvin vähän, vaikka tunteet heräävätkin aina suhteessa tilanteisiin ja ovat siis kontekstisidonnaisia. Tunteitaan säätelemällä yksilö pyrkii sopeutumaan onnistuneesti vallitsevaan tilanteeseen, ja sen takia tunteiden säätelykin tapahtuu tietyssä kontekstissa, eikä sen onnistumisesta saada täsmällistä kuvaa ilman tilannesidonnaisuuden huomioimista. Tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteyttä tilanteiden kanssa yhteensopiviin tunneresponsseihin ei ole kuitenkaan tutkittu.
Ensimmäinen tutkimuskysymykseni oli, olivatko tunteiden säätelyn vaikeudet yhteydessä korkeampiin keskimääräisiin negatiivisiin tunteisiin ja matalampiin keskimääräisiin positiivisiin tunteisiin sekä lämpimiin sosiaalisiin tunteisiin. Keskimääräisyydellä tarkoitettiin sitä tasoa, jolla tunneresponssit esiintyivät tilannetekijöistä riippumatta. Toinen tutkimuskysymykseni oli, olivatko tunteiden säätelyn vaikeudet yhteydessä tilannesidonnaisiin tunneresponsseihin ja hypoteesini oli, että tunteiden säätelyn vaikeudet olisivat yhteydessä voimakkaampiin tilannesidonnaisiin tunneresponsseihin. Tunneresponssien tilannesidonnaisuutta tarkasteltiin tunneresponssien muutoksena tilannetekijöiden muuttuessa. Kolmas tutkimuskysymykseni oli, olivatko tunteiden säätelyn vaikeudet yhteydessä tilanteiden kanssa yhteensopiviin tilannesidonnaisiin tunneresponsseihin. Yhteensopivuutta tilanteisiin tarkasteltiin tunneresponssien poikkeavuutena keskimääräisesti raportoiduista tilannesidonnaisista responsseista.
Tutkimuksen aineisto koostui korkeakouluopiskelijoista (N = 105), jotka kerättiin Tampereen yliopiston psykologian oppiaineen kurssilta. Tutkittavat vastasivat itsenäisesti tietokoneella kyselylomakkeisiin, joissa tunteiden säätelyn vaikeuksia ja tilannesidonnaisia tunneresponsseja kartoitettiin. Aineisto kerättiin loppuvuodesta 2025. Tunteiden säätelyn vaikeuksia mitattiin Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) -mittarin 29 väittämän versiolla. Tilannesidonnaisten tunneresponssien mittaamiseen käytettiin vinjettipohjaista Tilannesidonnaiset persoonallisuusresponssit (TPR) -kyselyä, joka kehitettiin tätä tutkimusta varten. Kyselyssä tutkittaville esitettiin lyhyitä tilannekuvauksia, ja heitä ohjeistettiin vastaamaan, mitä he kokisivat ollessaan kyseisessä tilanteessa. Tilastolliset analyysimenetelmät toteutettiin lineaarisella regressioanalyysilla.
Hypoteesien mukaisesti tunteiden säätelyn vaikeudet olivat yhteydessä korkeampaan keskimääräisten negatiivisten tunteiden tasoon, matalampaan keskimääräisten positiivisten tunteiden tasoon sekä voimakkaampiin tilannesidonnaisiin negatiivisiin tunneresponsseihin. Sen sijaan hypoteesien vastaisesti tunteiden säätelyn vaikeudet eivät olleet yhteydessä matalampiin keskimääräisiin lämpimiin sosiaalisiin tunteisiin eivätkä korkeampiin tilannesidonnaisiin positiivisiin tai lämpimiin sosiaalisiin tunneresponsseihin. Myöskään hypoteesi tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteydestä tilanteiden kanssa vähemmän yhteensopiviin tilannesidonnaisiin tunneresponsseihin ei toteutunut. Lisäanalyyseissa kuitenkin tunteiden säätelyn vaikeuksilla oli yhteys positiivisten tilannesidonnaisten tunneresponssien vähäisempään yhteensopivuuteen tilanteiden kanssa. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia sekä antoivat uutta tietoa siitä, miten tunteiden säätelyn vaikeuksilla on vaikutusta tilannesidonnaisten tunneresponssien yhteensopivuuteen tilanteiden kanssa. Tutkimuksemme käytännön sovellutuksena tunteiden säätelyä kehittävissä interventioissa sekä mittaavissa menetelmissä voisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota positiivisiin tunteisiin sekä tarkastella tunteiden säätelyn vaikeuksien ilmiötä myös tilannesidonnaisuuden huomioon ottaen.
Ensimmäinen tutkimuskysymykseni oli, olivatko tunteiden säätelyn vaikeudet yhteydessä korkeampiin keskimääräisiin negatiivisiin tunteisiin ja matalampiin keskimääräisiin positiivisiin tunteisiin sekä lämpimiin sosiaalisiin tunteisiin. Keskimääräisyydellä tarkoitettiin sitä tasoa, jolla tunneresponssit esiintyivät tilannetekijöistä riippumatta. Toinen tutkimuskysymykseni oli, olivatko tunteiden säätelyn vaikeudet yhteydessä tilannesidonnaisiin tunneresponsseihin ja hypoteesini oli, että tunteiden säätelyn vaikeudet olisivat yhteydessä voimakkaampiin tilannesidonnaisiin tunneresponsseihin. Tunneresponssien tilannesidonnaisuutta tarkasteltiin tunneresponssien muutoksena tilannetekijöiden muuttuessa. Kolmas tutkimuskysymykseni oli, olivatko tunteiden säätelyn vaikeudet yhteydessä tilanteiden kanssa yhteensopiviin tilannesidonnaisiin tunneresponsseihin. Yhteensopivuutta tilanteisiin tarkasteltiin tunneresponssien poikkeavuutena keskimääräisesti raportoiduista tilannesidonnaisista responsseista.
Tutkimuksen aineisto koostui korkeakouluopiskelijoista (N = 105), jotka kerättiin Tampereen yliopiston psykologian oppiaineen kurssilta. Tutkittavat vastasivat itsenäisesti tietokoneella kyselylomakkeisiin, joissa tunteiden säätelyn vaikeuksia ja tilannesidonnaisia tunneresponsseja kartoitettiin. Aineisto kerättiin loppuvuodesta 2025. Tunteiden säätelyn vaikeuksia mitattiin Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) -mittarin 29 väittämän versiolla. Tilannesidonnaisten tunneresponssien mittaamiseen käytettiin vinjettipohjaista Tilannesidonnaiset persoonallisuusresponssit (TPR) -kyselyä, joka kehitettiin tätä tutkimusta varten. Kyselyssä tutkittaville esitettiin lyhyitä tilannekuvauksia, ja heitä ohjeistettiin vastaamaan, mitä he kokisivat ollessaan kyseisessä tilanteessa. Tilastolliset analyysimenetelmät toteutettiin lineaarisella regressioanalyysilla.
Hypoteesien mukaisesti tunteiden säätelyn vaikeudet olivat yhteydessä korkeampaan keskimääräisten negatiivisten tunteiden tasoon, matalampaan keskimääräisten positiivisten tunteiden tasoon sekä voimakkaampiin tilannesidonnaisiin negatiivisiin tunneresponsseihin. Sen sijaan hypoteesien vastaisesti tunteiden säätelyn vaikeudet eivät olleet yhteydessä matalampiin keskimääräisiin lämpimiin sosiaalisiin tunteisiin eivätkä korkeampiin tilannesidonnaisiin positiivisiin tai lämpimiin sosiaalisiin tunneresponsseihin. Myöskään hypoteesi tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteydestä tilanteiden kanssa vähemmän yhteensopiviin tilannesidonnaisiin tunneresponsseihin ei toteutunut. Lisäanalyyseissa kuitenkin tunteiden säätelyn vaikeuksilla oli yhteys positiivisten tilannesidonnaisten tunneresponssien vähäisempään yhteensopivuuteen tilanteiden kanssa. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia sekä antoivat uutta tietoa siitä, miten tunteiden säätelyn vaikeuksilla on vaikutusta tilannesidonnaisten tunneresponssien yhteensopivuuteen tilanteiden kanssa. Tutkimuksemme käytännön sovellutuksena tunteiden säätelyä kehittävissä interventioissa sekä mittaavissa menetelmissä voisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota positiivisiin tunteisiin sekä tarkastella tunteiden säätelyn vaikeuksien ilmiötä myös tilannesidonnaisuuden huomioon ottaen.
