”Jos maine paranisi, niin ehkä tänne budjetoitaisiin enemmän rahaa”: Dialogi ja vastuu toisen asteen ammatillista koulutusta koskevassa julkisessa keskustelussa
Virlander, Neea (2026)
Virlander, Neea
2026
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606067046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606067046
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan julkista keskustelua keskittyen kielellisiin elementteihin sekä vallan ja vastuun jakautumiseen toisen asteen ammatillista koulutusta koskevassa julkisessa keskustelussa.
Vallan ja vastuun tarkastelu journalistisessa keskustelussa on keskeistä, sillä niiden kautta määrittyy, keiden näkemykset kehystävät keskustelua ja keille osoitetaan vastuuta. Ammatillisen koulutuksen kontekstissa kysymykset korostuvat, sillä koulutuksen järjestäminen on osin poliittinen tehtävä, jonka vaikutukset heijastelevat paitsi opintoihin, myös työllisyystilanteeseen yhteiskunnassa.
Analyysi kohdistuu journalistisiin esityksiin ja siihen, ketkä jutuissa pääsevät ääneen ja millaista dialogia he aiheesta käyvät. Laajemmin tutkielmassa on kyse siitä, miten journalistinen media rakentaa ja ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua ja millaista se on.
Analyysin tuloksista selviää, että eniten ääneen pääsevät päättäjät ja asiantuntijat. Opiskelijoiden rooli jää pääasiassa tapausesimerkeiksi. Osa ammatillisen koulutuksen asianosaisista jää kuulumattomiin julkisessa keskustelussa, sillä esimerkiksi koulupudokkaita tai ongelmia opetuksessa kohdanneita ei kuulla.
Mielipidepalstoilla peräänkuulutetaan päättäjien vastuuta toisen asteen ammatillisen koulutuksen ongelmista, mutta juuri kukaan ei ilmoittaudu ottamaan vastuuta ongelmista. Vaikka journalismissa annettiin tilaa eri näkökulmille, se ei täysin onnistu tuottamaan dialogia, joka syventäisi ymmärrystä ammatillisen koulutuksen ongelmista, niiden ratkaisuista sekä koulutuspolitiikkaan liittyvistä vastuista.
Vallan ja vastuun tarkastelu journalistisessa keskustelussa on keskeistä, sillä niiden kautta määrittyy, keiden näkemykset kehystävät keskustelua ja keille osoitetaan vastuuta. Ammatillisen koulutuksen kontekstissa kysymykset korostuvat, sillä koulutuksen järjestäminen on osin poliittinen tehtävä, jonka vaikutukset heijastelevat paitsi opintoihin, myös työllisyystilanteeseen yhteiskunnassa.
Analyysi kohdistuu journalistisiin esityksiin ja siihen, ketkä jutuissa pääsevät ääneen ja millaista dialogia he aiheesta käyvät. Laajemmin tutkielmassa on kyse siitä, miten journalistinen media rakentaa ja ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua ja millaista se on.
Analyysin tuloksista selviää, että eniten ääneen pääsevät päättäjät ja asiantuntijat. Opiskelijoiden rooli jää pääasiassa tapausesimerkeiksi. Osa ammatillisen koulutuksen asianosaisista jää kuulumattomiin julkisessa keskustelussa, sillä esimerkiksi koulupudokkaita tai ongelmia opetuksessa kohdanneita ei kuulla.
Mielipidepalstoilla peräänkuulutetaan päättäjien vastuuta toisen asteen ammatillisen koulutuksen ongelmista, mutta juuri kukaan ei ilmoittaudu ottamaan vastuuta ongelmista. Vaikka journalismissa annettiin tilaa eri näkökulmille, se ei täysin onnistu tuottamaan dialogia, joka syventäisi ymmärrystä ammatillisen koulutuksen ongelmista, niiden ratkaisuista sekä koulutuspolitiikkaan liittyvistä vastuista.
