Bonusmallin kehittäminen tiemerkintöjen palvelusopimuksiin

Abstract

Tiemerkinnät ovat keskeinen osa liikenneinfrastruktuuria. Tiemerkinnät ovat maalaamalla tai muilla menetelmillä tien- ja kadunpintaan tehtyjä merkintöjä, joita käytetään liikenteen ohjaamiseen. Tiemerkintöjen laadulla sekä korjauksella on vaikutusta liikenneturvallisuuteen, kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Nykyään Suomessa tiemerkintäpalveluita hankitaan pääasiassa tiemerkintöjen teknisiin toimivuusvaatimuksiin perustuvilla useamman vuoden alueellisilla palvelusopimuksilla, joissa palveluntuottajat saavat korvauksen sopimuksen toteuttamisesta sen ehtojen mukaisesti. Tiemerkintöjen palvelusopimukset eivät kuitenkaan kaikilta osin kannusta pitkäikäisten ja kestävämpien ratkaisujen käyttöön, mikä voi johtaa lisääntyneeseen korjaustarpeeseen ja sitä kautta suurempiin kokonaispäästöihin ja kustannuksiin.

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää tiemerkintöjen palvelusopimuksiin soveltuva bonusmalli, joka kannustaa palveluntuottajia laadukkaampaan ja ympäristöystävällisempään toimintaan. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta, määrällistä data-analyysiä sekä asiantuntijahaastatteluja. Data-analyysissä tarkasteltiin kuuden eri sopimusalueen linjamerkintöjen korjausprosentteja vuosilta 2016–2025. Lisäksi työssä vertailtiin erilaisten tiemerkintäratkaisujen päästövaikutuksia sekä kartoitettiin tilaajien ja palveluntuottajien näkemyksiä ehdotetusta bonusmallista.

Tutkimustulokset osoittivat, että tiemerkintöjen korjausprosentit vaihtelevat merkittävästi alueiden, vuosien, palveluntuottajien ja linjamerkintälajien välillä. Tulosten perusteella pitkäikäisemmät tiemerkinnät voivat vähentää korjaustarvetta, materiaalinkulutusta ja päästöjä elinkaarensa aikana. Työssä kehitettiin kaksi korjausprosenttiin perustuvaa bonusmallivaihtoehtoa, jotka kannustavat palveluntuottajia vähentämään korjaustarvetta ja panostamaan työn laatuun. Mallin käyttöönotto edellyttää kuitenkin riittävän kannustavaa bonusta rahallisesti sekä luotettavaa tiedonkeruuta. Kahdesta kehitetystä vaihtoehdosta porrastettu bonusmalli koettiin toimivammaksi tiemerkintöjen palvelusopimuksiin sekä tilaajien että palveluntuottajien näkökulmasta.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että porrastettu bonusmalli tarjoaa keinon ohjata tiemerkintöjä kohti kestävämpää ja laadukkaampaa toimintaa. Jatkossa bonusmallin toimivuutta tulisi testata käytännön pilotoinneilla sekä tarkastella sen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tutkimusta voidaan laajentaa muihin infra-alan osa-alueisiin ja kehittää vaihtoehtoisia, esimerkiksi päästöihin perustuvia kannustinjärjestelmiä.