”Onneksi melkein joka päivä on niitä pieniä hetkiä, joiden avulla jaksaa": Työuupumukselle altistavat tekijät ja voimavaratekijät luokanopettajan työssä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat luokanopettajien käsitysten mukaan niitä työn piirteitä, jotka altistavat työuupumukselle, ja mitkä puolestaan käsitetään luokanopettajan työn voimavaroiksi. Tutkimuksemme lähtökohtana oli julkisuudessakin pitkälti tunnistettu ja esiin tuotu huoli opettajien työuupumuksen ongelmasta sekä heidän työhyvinvointinsa tilasta. Työuupumusta on tutkittu opetusalalla useista eri näkökulmista. Sillä on havaittu olevan monia kielteisiä vaikutuksia niin opettajalle itselleen kuin oppilaillekin sekä koulujärjestelmään kokonaisuudessaan. Onkin tärkeää ja perusteltua tutkia, mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka altistavat työuupumukselle luokanopettajan työssä, jotta työuupumukseen voitaisiin jatkossa puuttua paremmin, ja jotta sitä voitaisiin ennaltaehkäistä tehokkaammin. Edelleen luokanopettajan työn voimavaratekijöiden tunnistamisella voidaan taasen auttaa vastaisuudessa vahvistamaan luokanopettajien koettua työhyvinvointia.

Tutkimuksemme oli luonteeltaan laadullinen ja siinä hyödynnettiin soveltuvissa määrin fenomenografista lähestymistapaa. Fenomenografinen lähestymistapa auttoi saavuttamaan tutkimastamme ilmiöstä syvällisempää ymmärrystä sekä löytämään jaettuja ajattelutapoja luokanopettajien käsityksistä. Keräsimme tutkimusaineistomme marraskuussa 2022 sosiaalisen median alustalla sähköisellä kyselylomakkeella, ja alun perin se hankittiin kandidaatintutkielmaamme varten. Lopullinen aineiston koko oli 39 vastaajaa. Näistä vastaajista jokainen oli aineistonkeruun hetkellä päätoiminen ja pätevä luokanopettaja.

Analysoimme kerätyn aineiston sisällönanalyysin keinoin ja hyödynsimme siinä teemoittelua. Teemoittelun tuloksena muodostimme kolme tasoa, joiden avulla onnistuimme jäsentämään tutkimusaineistomme mielekkäästi sekä vastaamaan tutkimuskysymykseemme. Analyysimme osoitti, että luokanopettajan työn työuupumukselle altistavia tekijöitä sekä työn voimavaratekijöitä tunnistetaan niin yksilötasolta kuin yksilön ulkopuoleltakin. Tämän havainnon myötä syntyneet kolme tasoa, joilta kaikilta löytyy niin työuupumukselle altistavia kuin voimavaratekijöitäkin, nimesimme opettajan tasoksi, työyhteisön ja organisaation tasoksi sekä oppilaiden ja huoltajien tasoksi. Opettajan taso sijoittuu tutkimamme ilmiön ytimeen, ja kahden muun tason esitämme rakentuvan tämän ytimen ympärille niiden sisältäessä ikään kuin yksilön ulkopuolelta tulevia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tasojaottelu esittää uudenlaisen ja kattavan tavan jäsentää työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä opetusalan kontekstissa. Jaottelun avulla havaitsimme myös sen, että sama tekijä voidaan käsittää sekä työuupumukselle altistavana tekijänä että työn voimavaratekijänä. Puhumme näistä havainnoista kaksoismerkityksinä.

Tutkimustuloksemme olivat pääsääntöisesti linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa – useimmat luokanopettajan työn työuupumukselle altistavista tekijöistä sekä työn voimavaratekijöistä olivat siis aikaisemminkin tunnistettuja. Tässä tutkimuksessa työuupumukselle altistavien tekijöiden osalta painottuivat vahvasti työyhteisön ja organisaation tason tekijät. Koska näihin kohdistuvien yksilön vaikutusmahdollisuuksien voidaan katsoa olevan rajalliset, ei vastuutakaan työhyvinvoinnista ja työuupumukseen puuttumisesta voida vierittää täysin yksilölle itselleen. Yksilön vastuuttamisen sijaan eri toimijoiden tulisikin tehdä yhteistyötä työuupumuksen sekä työhyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi keskustelun ja tutkimuksen tulisi tämänkin tutkimuksen luonnetta mukaillen keskittyä yhä enemmän työn voimavarojen vahvistamiseen.

The purpose of this study was to examine which aspects of work, according to classroom teachers’ perceptions, predispose to burnout, and which, in turn, are perceived as work resources in their occupation. The starting point for our study was the widely recognized and publicly discussed concern regarding the problem of teacher burnout and the state of teachers’ occupational well-being.

Burnout has been studied in the field of education from various perspectives. It has been found that burnout has numerous negative consequences not only for teachers themselves, but also for pupils and the school system as a whole. It is therefore important and justified to examine the factors that predispose to burnout in the occupation of classroom teachers, in order to better address and prevent burnout in the future. Furthermore, identifying the work resources in the classroom teachers’ occupation may, in turn, help strengthen perceived occupational well-being in the future.

Our study was qualitative, and it utilized a phenomenographic approach where appropriate. The phenomenographic approach helped us gain a deeper understanding of the phenomenon we were studying and identify shared ways of thinking regarding classroom teachers’ perceptions. The research data was collected in November 2022 through an online survey distributed on a social media platform, and the data was originally gathered for our bachelor’s thesis. The final sample consisted of 39 respondents, all of whom were full-time qualified classroom teachers at the time of data collection.

The collected data was analyzed using both content analysis and thematic analysis. As a result of the thematic analysis, we identified three levels that enabled us to organize the research data in a meaningful way and answer our research question. Our analysis showed that factors predisposing to burnout, as well as work resources in the classroom teachers’ occupation, can be identified both at the individual level and outside the individual. Based on this finding, we identified three levels containing both factors predisposing to burnout and work resources: the teacher level, the work community and organizational level, and the pupil and guardian level. The teacher level forms the core of the phenomenon we studied, while the other two levels surround this core by containing factors that affect occupational well-being, originating from outside the individual. This categorization offers a new and comprehensive way of structuring factors related to occupational well-being in the context of education. Through this categorization, we also observed that the same factor can be perceived both as a factor predisposing to burnout and as a work resource. We refer to these findings as dual meanings.

Our research findings were generally consistent with the existing literature – most of the factors predisposing to burnout, as well as the work resources in the occupation of classroom teachers, had already been recognized previously. In the present study, the factors predisposing to burnout were strongly concentrated at the work community and organizational level. Given that individuals’ opportunities to influence these factors may be considered limited, responsibility for occupational well-being and for addressing burnout cannot be entirely shifted on to the individual. Rather than placing responsibility on the individual, different stakeholders should work together to address challenges related to burnout and occupational well-being. Furthermore, in line with the nature of this study, both discussion and research should increasingly focus on strengthening work resources.