Biodiversiteettivaikutusten laskennallinen arvioiminen
Eronen, Helmi (2026)
Eronen, Helmi
2026
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606036899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606036899
Tiivistelmä
Biodiversiteetin heikkeneminen on tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä globaaleista ympä-ristöhaasteista, ja sen huomioiminen ympäristövaikutusten arvioinnissa korostuu yhä enemmän. Elinkaariarviointi (LCA) on laajasti käytetty menetelmä tuotteiden ja prosessien ympäristövaikutusten tarkasteluun, mutta biodiversiteettivaikutusten sisällyttäminen siihen on haastavaa ilmiön monimutkaisuuden vuoksi. Biodiversiteetti ei ole yksiselitteisesti mitattava suure, vaan se koostuu lajien, populaatioiden ja ekosysteemien välisistä vuorovaikutuksista.
Tässä työssä tarkastellaan biodiversiteettivaikutusten huomioimista elinkaariarvioinnissa sekä siihen kehitettyjä menetelmiä. Lisäksi työssä selvitetään biodiversiteetin käsitettä ja siihen liittyviä vaikutusmekanismeja sekä analysoidaan, miten biodiversiteettivaikutukset syntyvät tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, ja sen tavoitteena on arvioida eri menetelmien soveltuvuutta biodiversiteettivaikutusten tarkasteluun.
Työn tulokset osoittavat, että biodiversiteettivaikutukset syntyvät koko elinkaaren aikana, mutta tietyt elinkaaren vaiheet ovat tyypillisesti erityisen merkittäviä biodiversiteettivaikutusten lähteitä. Erityisesti raaka aineiden hankintaan liittyvät maankäytön muutokset korostuvat merkittävimpänä biodiversiteettivaikutusten lähteenä, sillä ne johtavat suoraan elinympäristöjen häviämiseen ja pirstoutumiseen. Muissa elinkaaren vaiheissa vaikutukset ovat pääosin epäsuoria ja liittyvät päästöihin, energiankulutukseen sekä resurssien käyttöön, jotka vaikuttavat biodiversiteettiin esimerkiksi ilmastonmuutoksen, rehevöitymisen ja ekotoksisuuden kautta.
Lisäksi työssä havaittiin, että biodiversiteetin mallintaminen LCA:ssa perustuu epäsuoraan vaikutusketjuajatteluun ja indikaattorien käyttöön. Indikaattorit, kuten lajien mahdollisesti hävinnyt osuus (PDF) ja lajien keskimääräinen runsaus (MSA), mahdollistavat biodiversiteettivaikutusten kvantitatiivisen tarkastelun, mutta ne eivät kata biodiversiteetin kaikkia ulottuvuuksia. Eri vaikutusarviointimenetelmien vertailu osoittaa, että biodiversiteetin huomiointi vaihtelee menetelmien välillä, ja niiden välillä on kompromissi laskennallisen käytettävyyden, ekologisen tarkkuuden ja epävarmuuden välillä.
Työn perusteella voidaan todeta, että elinkaariarviointi tarjoaa hyödyllisen työkalun biodiversiteettivaikutusten vertailuun ja merkittävimpien vaikutuskohtien tunnistamiseen. Menetelmän rajoitteet liittyvät biodiversiteetin monimutkaisuuden yksinkertaistamiseen ja alueellisten vaikutusten puutteelliseen huomiointiin.
Tässä työssä tarkastellaan biodiversiteettivaikutusten huomioimista elinkaariarvioinnissa sekä siihen kehitettyjä menetelmiä. Lisäksi työssä selvitetään biodiversiteetin käsitettä ja siihen liittyviä vaikutusmekanismeja sekä analysoidaan, miten biodiversiteettivaikutukset syntyvät tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, ja sen tavoitteena on arvioida eri menetelmien soveltuvuutta biodiversiteettivaikutusten tarkasteluun.
Työn tulokset osoittavat, että biodiversiteettivaikutukset syntyvät koko elinkaaren aikana, mutta tietyt elinkaaren vaiheet ovat tyypillisesti erityisen merkittäviä biodiversiteettivaikutusten lähteitä. Erityisesti raaka aineiden hankintaan liittyvät maankäytön muutokset korostuvat merkittävimpänä biodiversiteettivaikutusten lähteenä, sillä ne johtavat suoraan elinympäristöjen häviämiseen ja pirstoutumiseen. Muissa elinkaaren vaiheissa vaikutukset ovat pääosin epäsuoria ja liittyvät päästöihin, energiankulutukseen sekä resurssien käyttöön, jotka vaikuttavat biodiversiteettiin esimerkiksi ilmastonmuutoksen, rehevöitymisen ja ekotoksisuuden kautta.
Lisäksi työssä havaittiin, että biodiversiteetin mallintaminen LCA:ssa perustuu epäsuoraan vaikutusketjuajatteluun ja indikaattorien käyttöön. Indikaattorit, kuten lajien mahdollisesti hävinnyt osuus (PDF) ja lajien keskimääräinen runsaus (MSA), mahdollistavat biodiversiteettivaikutusten kvantitatiivisen tarkastelun, mutta ne eivät kata biodiversiteetin kaikkia ulottuvuuksia. Eri vaikutusarviointimenetelmien vertailu osoittaa, että biodiversiteetin huomiointi vaihtelee menetelmien välillä, ja niiden välillä on kompromissi laskennallisen käytettävyyden, ekologisen tarkkuuden ja epävarmuuden välillä.
Työn perusteella voidaan todeta, että elinkaariarviointi tarjoaa hyödyllisen työkalun biodiversiteettivaikutusten vertailuun ja merkittävimpien vaikutuskohtien tunnistamiseen. Menetelmän rajoitteet liittyvät biodiversiteetin monimutkaisuuden yksinkertaistamiseen ja alueellisten vaikutusten puutteelliseen huomiointiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11895]
