Nuorten kuntouttava työtoiminta ja työpajat: Asiakaslähtöisyys ja nuorten näkökulma palveluihin

Abstract

Tutkimusten mukaan työn ja opintojen ulkopuolella oleville nuorille suunnattujen palveluiden suunnittelussa ja tuloksellisuuden arvioinnissa pitäisi kuulla enemmän nuorten näkemyksiä. Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan työn ja opintojen ulkopuolella olevien 18–30-vuotiaiden nuorten aikuisten kokemuksia ja ajatuksia kuntouttavasta työtoiminnasta sekä nuorten työpajoilta. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Minkälaisia tarpeita ja tavoitteita kohderyhmän nuorilla on kuntouttavaa työtoimintaa ja nuorten työpajatoimintaa kohtaan? 2. Minkälaisia kokemuksia nuorilla on kuntouttavasta työtoiminnasta ja työpajatoiminnasta? 3. Mitä palveluissa tulisi huomioida asiakaslähtöisyyden näkökulmasta? Nuorten kuntouttavaa työtoimintaa ja nuorten työpajatoimintaa tarkastellaan yhdessä palveluiden samankaltaisuuden vuoksi. Molemmissa palveluissa tavoitellaan mm. opintoihin tai työelämään siirtymistä sekä hyvinvoinnin ylläpitoa tai edistämistä. Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan kirjallisuuskatsauksen sekä neljän nuoren kokemuksia kyseisistä palveluista käsittelevän haastattelun avulla. Haastatteluaineiston analyysissä aineisto luokiteltiin laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Henkilökeskeinen lähestymistapa, jonka kautta tulkittiin asiakaslähtöisyyden käsitettä. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa käsitellään kuntouttavaa työtoimintaa, nuorten työpajatoimintaa tai muita vastaavia palveluita asiakkaiden näkökulmasta. Nuorten kokemuksiin työpajatoiminnasta tai kuntouttavasta työtoiminnasta rajattuja tutkimuksia ei löytynyt, joten haastatteluiden avulla saatiin tärkeää tietoa nuorten kokemuksista koskien kuntouttavaa työtoimintaa ja työpajatoimintaa. Tulosten perusteella kohderyhmän nuorten elämäntilanteet ovat usein monimutkaisia ja nuoret tarvitsisivat tukea mm. mielenterveyteen, tulevaisuuden suunnitelmiin ja arjenhallintaan. Palveluissa mielekäs tekeminen, toimintaan osallistumisen tuoma rytmi sekä sosiaalisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Tärkeää olisi kiinnittää huomiota yhteisen toiminnan mahdollistamiseen, positiivisen ilmapiirin rakentamiseen, asiakkaan omien näkemysten esiin saamiseen, nuorten kohtaamiseen ja ohjaukseen sekä asiakassuhteeseen ja nuorten tasa-arvoiseen kohteluun. Nuoren tuen tarpeiden selvittäminen on oleellista prosessin kaikissa vaiheissa, jotta nuori voi saada tarvitsemaansa apua ja hyötyä palvelusta. Jokaisen nuoren kanssa tulisi huolehtia riittävien jatkosuunnitelmien tekemisestä. Työn valmistumisen aikaan hallitus ilmoitti kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamisesta nykymuodossaan. Tuloksia voidaan soveltaa kohderyhmän palveluissa ja niiden kehittämisessä. Lisäksi ne voivat auttaa toiminnan merkitysten tunnistamisessa. Asiakkaiden kokemuksiin perustuvat tulokset auttavat palveluita vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin ja ovat ajankohtaisia, kun palveluihin suunnitellaan isoja muutoksia. Työ toteutettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Työllistymistä edistävissä palveluissa.