Korkojohdannaisten vaikutus yrityksen arvoon ja osaketuoton volatiliteettiin: Nasdaq Nordic 2022–2024

Abstract

Korkojohdannaiset ovat keskeisessä roolissa yritysten korkoriskin hallinnassa, ja niiden yhteyttä yrityksen arvoon ja riskiin on tutkittu runsaasti yhdysvaltalaisilta, eurooppalaisilta sekä aasialaisilta markkinoilta kerätyillä aineistoilla. Sen sijaan tutkimus pohjoismaisessa kontekstissa on ollut vähäisempää ja etenkin korkojen nopean nousun ajalta empiiristä tutkimusta on tehty vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella, onko korkojohdannaisten käytöllä vaikutus-ta pohjoismaisten pörssiyhtiöiden arvoon (Tobinin Q) ja osaketuottojen volatiliteettiin vuosina 2022–2024, jolloin Euroopan keskuspankki ja muut pohjoismaiset keskuspankit nostivat ohjauskorkojaan historiallisen nopeasti. Tutkielma pyrkii tuottamaan uutta tietoa korkojohdannais-ten roolista yritysten riskienhallinnassa ja arvonmuodostuksessa korkoepävarmuuden ollessa poikkeuksellisen korkealla.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena paneelidata-analyysinä Nasdaq Nordicin Suomen, Ruotsin ja Tanskan pörsseihin listattujen ei-finanssialan yhtiöiden tilinpäätös- ja markkina-aineistolla. Aineisto kattoi 477 yhtiötä ja 1 431 yritys-vuosi-havaintoa, ja tieto korkojohdannaisten käytöstä kerättiin manuaalisesti yritysten vuosikertomuksista. Yhteyttä tarkasteltiin pooled OLS-regressiolla, jossa vakioitiin yrityksen koko, kannattavuus ja velkaantuneisuus sekä vuosi- ja maakohtaiset erot ja jossa standardivirheet klusteroitiin yritystasolla. Pääanalyysiä täydennettiin velkaantuneisuuteen perustuvalla interaktioanalyysillä sekä regressiodiagnostisilla tarkasteluilla.

Korkojohdannaisten käytöllä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä yrityksen arvoon, kun yrityskohtaiset tekijät vakioitiin. Yhteys osaketuottojen volatiliteettiin oli odotetun suuntainen, mutta jäi tilastollisesti heikoksi. Kuvailevassa analyysissä havaitut erot käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä selittyivät pääosin yritysten koolla ja velkaantuneisuudella. Korkojohdannaisten yhteys yrityksen arvoon ei kuitenkaan ollut homogeeninen, vaan riippui velkaantuneisuudesta. Vähän velkaantuneilla yhtiöillä käyttö oli yhteydessä matalampaan arvoon, kun taas velkaantuneilla yhtiöillä yhteys hävisi.

Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että ne kuvaavat tilastollisia yhteyksiä eivätkä välttämättä kausaalisia vaikutussuhteita, koska korkojohdannaisten käyttö on todennäköisesti endogeenista. Lisäksi kolmen vuoden tarkastelujakso ja pohjoismaisten yhtiöiden rajallinen määrä heikentävät tilastollista voimaa pienten vaikutusten havaitsemisessa. Tulosten perusteella korkojohdannais-ten arvovaikutus on pohjoismaisilla markkinoilla luonteeltaan kontekstisidonnainen, eikä keski-määräisten vaikutusten puuttuminen merkitse riskienhallintateorian hylkäämistä. Havainnot ovat linjassa eurooppalaisen kirjallisuuden kanssa mutta poikkeavat osasta kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka ovat raportoineet vahvasta positiivisesta arvovaikutuksesta. Korkojohdannaisten käyttöä ei tulisi tulkita yksioikoisesti negatiivisena signaalina, ja suojauksen hyöty näyttää korostuvan erityisesti velkaantuneilla yhtiöillä.