"Me suljimme rajan 80 vuotta sitten, kuka sen meni avaamaan?": Turvallistaminen Suomen itärajan sulun (2023-2024) aikana eduskunnan puheenvuoroissa

Abstract

Vuonna 2023 Suomen itärajan yli saapui merkittävä määrä turvapaikanhakijoita Venäjältä puutteellisin asiakirjoin. Suomi päätyi lopulta sulkemaan vaiheittain itärajansa vuoden 2023 marraskuusta lähtien. Tutkielma tarkastelee Suomen itärajan sulkua koskenutta poliittista diskurssia eduskunnassa 2023–2024. Tutkielma tarkastelee, miten turvallistaminen esiintyy ja kuinka sitä luodaan eduskunnan puheenvuoroissa itärajan sulusta keskusteltaessa ja miten asiantuntijatiedon käyttö vaikuttaa itärajasta käytävään keskusteluun ja poikkeuksellisten toimien oikeuttamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, miten poikkeuksellisia toimia oikeutetaan turvallistamisprosessin kautta sekä millaisia jännitteitä kansallisen turvallisuuden ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden välille keskustelussa muodostuu.

Tutkimus toteutettiin diskurssianalyysina eduskunnan täysistuntojen puheenvuoroista. Aineisto koostui 49 kansanedustajan puheenvuorosta sekä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Aineisto analysoitiin poliittisen diskurssianalyysin avulla, painottaen kielellisiä valintoja ja diskursiivisia strategioita, joilla itärajan tilannetta kehystettiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että turvallistamista rakennettiin Suomen eduskunnan keskusteluissa erityisesti eksistentiaalisten uhkakuvien, vaihtoehdottomuuden retoriikan ja turvapaikanhakijoiden kehystämisellä välineellistetyksi turvallisuusuhaksi. Taustalla merkittäviksi tekijöiksi tunnistettiin Suomen rooli Euroopan unionin jäsenvaltiona ja Suomen ja Venäjän välinen historia. Keskeiseksi ristiriidaksi muodostui diskurssi oikeusvaltioperiaatteen ja kansallisen turvallisuuden välillä. Tulokset korostavat uhkakuvilla operoivan retoriikan ja asiantuntijatiedon auktoriteetin merkitystä poikkeuksellisen lainsäädännön toimeenpanossa ja sosiaalisen hyväksyttävyyden rakentamisessa poikkeustilanteissa.