Yhteistoiminnallinen hallinta kuntien luontopohjaisten ratkaisujen edistämisessä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhteistoiminnallisen hallinnan vaikutusta kuntien luontopohjaisten ratkaisujen edistämisessä. Yhteistoiminnallisen hallinnan avulla luontopohjaisten ratkaisujen kontekstista voidaan tunnistaa yhteistyön tekemisen merkitystä sekä tästä tarjoutuvia hyötyjä, yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä, tarvittavia sidosryhmiä ja heidän roolejaan sekä yhteistyön toteutumisen tapoja. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitetään, minkälaisia hyötyjä luontopohjaisten ratkaisujen katsotaan tarjoavan kunnille. Näiden pohjalta tutkielmalle asettuu kaksi tutkimuskysymystä ”Miten yhteistoiminnallinen hallinta edistää luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelua ja toteutusta” sekä ”Minkälainen rooli ja merkitys luontopohjaisilla ratkaisuilla voi olla kuntien kestävyystyön edistämisessä.” Yhdessä tutkimuskysymykset auttavat vahvistamaan ymmärrystä luontopohjaisten ratkaisujen merkityksestä sekä yhteistoiminnallisen hallinnan hyödyistä osana kuntien kestävyystyötä.

Tutkielma toteutettiin laadullisena, ja sen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkielmassa haastateltiin yhteensä kuutta asiantuntijaa neljästä suomalaisesta kunnasta. Haastateltavat työskentelivät eri toimialoilla, mutta heitä yhdisti osaaminen luontopohjaisista ratkaisuista. Eri toimialoilta saadut näkökulmat auttoivat muodostamaan laaja-alaisempaa näkemystä tutkielman aiheesta. Teemahaastatteluilla kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla analyysimenetelmällä.

Tutkielman tulokset osoittavat, että luontopohjaiset ratkaisut voivat tarjota kunnille erilaisia hyötyjä, esimerkiksi kyvyssä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Näiden edistämisessä voidaan kuitenkin kohdata erilaisia haasteita, joiden ratkaisemisessa yhteistyön tekemisen merkitys korostuu. Yhteistoiminnallisen hallinnan avulla voidaan tunnistaa erilaisia luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseen sekä tässä tehtävään yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Keskeisenä vaikuttavana tekijänä tunnistetaan luontopohjaisten ratkaisujen suunniteltu paikka ja tästä nousevat tarpeet sekä erityispiirteet. Esimerkiksi sidosryhmien paikkaan liittyvät intressit voivat hankaloittaa yhteistyön tekemistä ja lisätä yhteensovittamisen tarvetta. Paikalla on keskeinen vaikutus myös siihen, keitä luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseen tulisi saada mukaan. Kunnalla voidaan tunnistaa olevan keskeinen rooli tarvittavien sidosryhmien tunnistamisessa sekä näiden osallistamisessa luontopohjaisia ratkaisuja edistävään yhteistyöprosessiin. Luontopohjaisten ratkaisujen paikkaan sidottu luonne vaikuttaa myös yhteistyön toteutumisen tapoihin. Ratkaisut eivät ole helposti kopioitavissa, ja niitä joudutaan usein tekemään uusina projekteina. Tämä vaikuttaa myös yhteistyön kokoonpanoihin ja toimintaympäristöstä nouseviin tekijöihin, jotka voivat vaihdella sitä mukaan mitä ja missä ollaan tekemässä.

Tutkielman perusteella voidaan tunnistaa yhteistoiminnallisen hallinnan tarjoavan kunnille apua luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseen ja tässä tehtävään yhteistyöhön. Tunnistamalla yhteistoiminnallisen hallinnan pilarit ja luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseen vaikuttavat tekijät eli, paikka, konteksti ja sidosryhmät, jo suunnitteluvaiheessa voi kunta pystyä varautuamaan niiden edistämisessä mahdollisesti esiintyviin haasteisiin. Samalla yhteistyöhön voidaan saada mukaan ne sidosryhmät, joiden asiantuntemus ja näkökulmat määrittävät lopputulosten vaikuttavuuden