Kaksosten ja yksöslasten väliset erot ilmausten maksimipituudessa, sanaston monipuolisuudessa ja morfosyntaktisissa taidoissa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tuottaa yksityiskohtaista tietoa kaksosten kielenkehityksen piirteistä varhaislapsuudessa vertailemalla kaksosten (N = 18) ja yksöslasten (N = 18) tuottamia ilmauksia. Tutkielman aineistona toimivat Oppiva Vauva -hankkeessa sekä Kaksosten jokeltelun ja varhaisen sanaston kehitys -tutkimuksessa kerätyt vanhempien täyttämät MCDI-kyselylomakkeet (Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä; engl. MacArthur Communicative Development Inventories, MCDI). MCDI-lomakkeista hyödynnettiin vanhempien ilmoittamia lapsen tuottamia pisimpiä ilmauksia. Molempien ryhmien pisimmistä ilmauksista muodostettiin pisteet ilmausten maksimipituudelle (engl. Maximum sentence length, MSL), sanatyyppien määrälle (engl. Number of different words), sanojen kokonaismäärälle (engl. Total number of words) sekä produktiivisen syntaksin indeksille (engl. Index of productive syntax, IPSyn). Lisäksi morfosyntaktista kompleksisuutta mittaavan IPSyn-menetelmän pisteistä laskettiin erikseen pisteet sen kolmesta osiosta: nominirakenteista, verbirakenteista sekä lauserakenteista. Kaksosten ja yksösten ryhmän saavuttamien pisteiden eroja tarkasteltiin tilastollisten tunnuslukujen sekä Mann Whitney U -testin avulla.

Saadut tulokset osoittivat, että 2-vuotiaiden lasten tuotosten pituus ja kompleksiuus vaihteli runsaasti. Kaksosten ryhmä erosi tilastollisesti merkitsevästi yksöslasten ryhmästä ilmausten maksimipituuksien (p = .03) sekä IPSyn-menetelmän verbilausekkeet osion pistemäärissä (p = .03). Sanatyyppien määrässä, sanojen kokonaismäärässä ja muiden IPSyn-menetelmän osioiden osalta yksöslasten pisteet olivat kaksosryhmää korkeampia, mutta erot eivät saavuttaneet tilastollisen merkitsevyyden rajaa. Kaksosten tuottamat ilmaukset sisälsivät vähemmän morfeemeja, eli kielen pienimpiä merkitystä kantavia yksiköitä, vähäisempää taivutusmuotojen käyttöä sekä vähemmän monimutkaisia verbirakenteita. Tulokset osoittavat kaksosten kielenkehityksen eroavan yksösistä 2 vuoden iässä morfeemien tuottamisen sekä verbien taivutusmuotojen hallinnan osalta. Tuloksia voidaan hyödyntää puheterapeuttisessa arvioinnissa sekä kaksosten vanhemmille suunnatussa ohjauksessa.