"Nurisipa", "Ruuvitar" ja "Tunari" - Suomiviitteinen kieliaines videopelien nimistössä: Analyysin kohteena World of Warcraft ja The Elder Scrolls Online
Kangastupa, Joonatan (2026)
2026
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606016675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606016675
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen World of Warcraft ja The Elder Scrolls Online -videopeleissä esiintyviä henkilöhahmon- ja paikannimiä, joiden kirjoitus- tai ääntöasut vastaavat täydellisesti tai osittain jotakin suomenkielistä sanetta, lekseemiä, nimeä tai morfeemia. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat pseudosanat, joilla voisi olla suomen kielessä käyttöpohjainen merkitys. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Minkälaisia suomiviitteisiä aineksia aineistossa esiintyy? ja 2) Minkälaisia semanttisia yhteisalueita nimien ja suomenkielisten merkitysten välille muodostuu?
Aineistoni koostuu noin tuhannesta näyttökuvasta, jotka olen ottanut virtuaalisten pelimaailmojen sisällä henkilöhahmoista tai paikoista, joiden nimillä on suomenkielistä ainesta vastaava kirjoitusasu tai merkitys. Käytän analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka perusteella olen luonut seitsemän aineistoluokkaa, joita ovat 1) lekseemi- tai sanevastaavuus, 2) merkitysvastaavuus, 3) morfeemivastaavuus, 4) nimivastaavuus, 5) pseudo- tai uudissanat, 6) geminaatan sisältävät nimet ja 7) vokaaliyhtymän sisältävät nimet. Aineisto sisältää runsaasti nimiä, jotka sopivat useaan eri luokkaan. Tällaiset nimet olen sijoittanut luokkaan, joka parhaiten edustaa nimeä kokonaisuutena.
Analyysissa tulee esille se, että tarkastelemieni videopelien nimet vastaavat tai muistuttavat suomenkielisten sanojen asuja toistuvasti tiettyjen alaryhmien, kuten draenei- ja haltiannimistön, tasolla. Muistuttavuutta suomen kieleen luovat lekseemien ja saneiden lisäksi runsaat vokaaliyhtymien ja geminaattojen esiintymät. Kirjoitusasujen lisäksi tarkastelemieni videopelien henkilöhahmonnimien kerronnalliset kontekstit vastaavat pienessä osassa aineistoa suomenkielisten homonyymisten vastineiden merkityksiä. Myös vapaiden ja sidonnaisten morfeemien esiintyvyys on suurta. Vaikka monet nimissä esiintyvät ainekset ovatkin samanasuisia suhteessa suomenkielisiin kieliaineksiin, löytyy nimien samanlaisuudelle usein myös jokin muu todennäköinen peruste, kuten muun kuin suomalaisen kulttuurin luonnolliset nimimallit ja lekseemit tai saneet, joilla on samanasuinen vastine suomen kielessä, mutta joiden semanttiset sisällöt eivät vastaa toisiaan.
Päätännössä kertaan tutkielman sisältöä ja päätelmiä sekä esitän jatkotutkimusaiheita. Suomiviitteisten kieliaineksen tutkimusta voisi laajentaa muiden pelien lisäksi muihin medioihin, kuten elokuviin, tv-sarjoihin ja fiktiokirjallisuuteen. Lopuksi tarkastelen tutkimusasetelmaa kriittisesti ja esitän tarkkarajaisemman version aineistoluokittelusta pienien muutoksien avulla.
Aineistoni koostuu noin tuhannesta näyttökuvasta, jotka olen ottanut virtuaalisten pelimaailmojen sisällä henkilöhahmoista tai paikoista, joiden nimillä on suomenkielistä ainesta vastaava kirjoitusasu tai merkitys. Käytän analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka perusteella olen luonut seitsemän aineistoluokkaa, joita ovat 1) lekseemi- tai sanevastaavuus, 2) merkitysvastaavuus, 3) morfeemivastaavuus, 4) nimivastaavuus, 5) pseudo- tai uudissanat, 6) geminaatan sisältävät nimet ja 7) vokaaliyhtymän sisältävät nimet. Aineisto sisältää runsaasti nimiä, jotka sopivat useaan eri luokkaan. Tällaiset nimet olen sijoittanut luokkaan, joka parhaiten edustaa nimeä kokonaisuutena.
Analyysissa tulee esille se, että tarkastelemieni videopelien nimet vastaavat tai muistuttavat suomenkielisten sanojen asuja toistuvasti tiettyjen alaryhmien, kuten draenei- ja haltiannimistön, tasolla. Muistuttavuutta suomen kieleen luovat lekseemien ja saneiden lisäksi runsaat vokaaliyhtymien ja geminaattojen esiintymät. Kirjoitusasujen lisäksi tarkastelemieni videopelien henkilöhahmonnimien kerronnalliset kontekstit vastaavat pienessä osassa aineistoa suomenkielisten homonyymisten vastineiden merkityksiä. Myös vapaiden ja sidonnaisten morfeemien esiintyvyys on suurta. Vaikka monet nimissä esiintyvät ainekset ovatkin samanasuisia suhteessa suomenkielisiin kieliaineksiin, löytyy nimien samanlaisuudelle usein myös jokin muu todennäköinen peruste, kuten muun kuin suomalaisen kulttuurin luonnolliset nimimallit ja lekseemit tai saneet, joilla on samanasuinen vastine suomen kielessä, mutta joiden semanttiset sisällöt eivät vastaa toisiaan.
Päätännössä kertaan tutkielman sisältöä ja päätelmiä sekä esitän jatkotutkimusaiheita. Suomiviitteisten kieliaineksen tutkimusta voisi laajentaa muiden pelien lisäksi muihin medioihin, kuten elokuviin, tv-sarjoihin ja fiktiokirjallisuuteen. Lopuksi tarkastelen tutkimusasetelmaa kriittisesti ja esitän tarkkarajaisemman version aineistoluokittelusta pienien muutoksien avulla.