Fysiologisten vasteiden ja tunnekokemuksen välinen yhteys eri sukupuolilla

Abstract

Useiden tunneteorioiden, kuten komponenttiprosessimallin, mukaan tunne eli emootio koostuu erilaisista osaalueista, kuten fysiologisesta ja motorisesta komponentista sekä subjektiivisesta kokemuksesta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä tiettyjen fysiologisten vasteiden ja itsearvioitujen tunteiden välillä, mutta tulokset osa-alueiden välisistä yhteyksistä ovat olleet ristiriitaisia. Lisäksi näiden tunteen osa-alueiden välisiä yhteyksiä on tutkittu aiemmin voimakkaita tunteita herättävillä ärsykkeillä, mutta arkipäiväisten, matalamman intensiteetin tunnekokemusten tutkimus on jäänyt vähäisemmäksi. Osa-alueiden välisiin yhteyksiin vaikuttavat mahdollisesti myös yksilölliset tekijät, kuten yksilön sukupuoli, jonka vaikutuksesta on saatu niin ikään ristiriitaisia tuloksia. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia fysiologisten vasteiden ja itsearvioitujen tunteiden välisiä yhteyksiä arkipäiväisissä, matalan intensiteetin tunnekokemuksissa. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin mahdollisia sukupuolieroja fysiologisissa vasteissa, itsearvioiduissa tunteissa ja niiden välisissä yhteyksissä.

Tässä tutkielmassa käytetty aineisto oli osa Coexistence and Conflict in the Age of Complexity (EmergentCommunity) -tutkimusta, jossa tutkittiin arkielämän tilanteissa herääviä tunteita monimuotoisissa lähiöissä. Tutkimuksen aineisto koostui 81:sta tutkittavasta. Tunteita herättävänä ärsykkeenä toimi virtuaalitodellisuudessa koettava video, joka sisälsi 14 erilaista näyteltyä tapahtumaa. Videot oli kuvattu Helsingin Malmilla, ja ne sisälsivät erilaisia esimerkiksi stigmatisoituihin väestönryhmiin ja paikallisille merkityksellisiin tapahtumiin liittyviä kohtauksia. Osallistujien fysiologisia vasteita mitattiin videon aikana ja he arvioivat katsomisen aikana heränneitä tunteita videon katsomisen jälkeen. Fysiologisista vasteista mitattiin sydämen sykettä, ihon sähkönjohtavuutta sekä kasvojen ilmelihasten aktivaatiota. Tunteita arvioitiin itsearviolomakkeella, joissa arvioitiin liukuvalla asteikolla ärsykkeen valenssia eli miellyttävyyttä, sen herättämää emotionaalista vireystilaa, lähestymis- tai välttämishalua sekä ärsykkeen yllätyksellisyyttä. Fysiologisten vasteiden ja itsearvioitujen tunteiden välistä yhteyttä analysoitiin lineaarisilla sekamalleilla. Lisäksi niillä arvioitiin sukupuolieroja fysiologisissa vasteissa, itsearvioiduissa tunteissa sekä näiden välisessä yhteydessä.

Tutkimuksen tulosten mukaan ison poskiluulihaksen aktivaatio oli positiivisessa yhteydessä itsearvioituun valenssiin ja sydämen syke negatiivisessa yhteydessä itsearvioituun yllätyksellisyyteen. Muiden fysiologisten vasteiden ja itsearvioitujen tunteiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Tutkittavien sukupuoli ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi fysiologisiin vasteisiin, itsearvioituihin tunteisiin tai näiden välisiin yhteyksiin.

Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että fysiologisten vasteiden ja tunnekokemuksen väliset yhteydet voivat olla heikompia arkipäiväisissä, matalan intensiteetin tunteissa kuin voimakkaampia tunneärsykkeitä hyödyntäneissä tutkimuksissa. Tulokset vahvistavat kuitenkin käsitystä valenssin ja kasvojen ilmeiden välisestä yhteydestä myös arkipäiväisissä tunnekokemuksissa. Lisäksi tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että sukupuolen vaikutus tunnekokemukseen ei ole yksiselitteinen, ja että lisätutkimukset aiheesta ovat tarpeen.