Kaiken takana on talous : Kestävyyssiirtymän kehykset Sitran julkaisuissa
Auvinen, Laura (2026)
Auvinen, Laura
2026
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605316635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605316635
Tiivistelmä
Siirtymä planetaaristen rajojen sisälle mahtuvaan yhteiskuntaan on artikuloitunut enenevästi ekologisen modernisaation projektiksi. Tämä tarkoittaa, että kestävyyttä tavoitellaan erityisesti poliittisessa päätöksenteossa talouskasvun päämäärän kanssa yhteensovitettuna, nykymuotoisten instituutioiden ja valtarakenteiden sisällä. Diskursiivisella tasolla ekologinen modernisaatio lupaa yhtäaikaisia ympäristö- ja taloushyötyjä tehden siitä laajalti hyväksytyn ja poliittisesti käyttökelpoisen tulkinnan kestävyydestä. Se onkin juurtunut valtavirtaisen kestävyyspolitiikan itsestäänselvyydeksi ja irronnut poliittisista juuristaan. Tätä juurtumisprosessia kutsun Ernesto Laclauta myötäillen sedimentaatioksi.
Vaikka sedimentaatio viittaa luonnollistumiseen ja poliittisuuden hälvenemiseen, vaatii sen vakaana säilyttäminen diskursiivista ylläpitoa. Tutkielmani tarkastelee kehysanalyyttisesti ekologisen modernisaation sedimentoinnin keinoja ja hyödyntää aineistonaan Sitran ”Kestävyyssiirtymä”-teeman alaisia julkaisuja. Sitra on Suomessa merkittävä kestävyysratkaisujen tuottaja, ja sillä on konkreettista vaikutusta sekä julkiseen keskusteluun että poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi Sitralla on lakisääteinen tehtävä edistää talouskasvua, mikä tekee siitä hedelmällisen tutkimuskohteen kasvun ja kestävyyden yhdistämään pyrkivän ekologisen modernisaation kannalta. Kehysanalyyttinen tutkimus puolestaan mahdollistaa ekologisen modernisaation sedimentaation tavoittelun havainnoimalla aineistosta päättelyketjuja, joilla esitetty ratkaisu muotoutuu luonnolliseksi. Kehykset määrittelevät ongelmia, diagnosoivat niiden syitä, tekevät päätelmiä ja ehdottavat ratkaisuja vaikuttaakseen siihen, miten ongelmat ja niihin sopivat vastaukset tulkitaan. Esitän, että kehystämisen prosessit ylläpitävät keskeisesti ekologisen modernisaation hallitsevaa asemaa kestävyyden diskursiivisella kentällä, sillä ne piilottavat ratkaisujen taakse kytkeytyvät valinnat ja saavat ehdotuksensa näyttämään itsestäänselviltä.
Analyysin tuloksena hahmottelin kuusi ratkaisukehystä, joista kukin ohjeistaa kestävyyssiirtymää omaleimaisesti. Sitran kestävyystyölle keskeisiksi ratkaisuiksi nousivat kiertotalous, ilmastojohtajuus ja ratkaisujen vienti, jalanjälkilaskennan hyödyntäminen, luonnon taloudellinen arvottaminen, markkinapohjaisten instrumenttien käyttöönotto sekä digitaaliset ratkaisut. Näistä kukin kehystyi julkaisuissa johdonmukaisesti ekologisen modernisaation logiikan mukaisesti: päättelyketjuissa toistui taloudellisen hyötypotentiaalin korostus, nykyisten rakenteiden sisäiset korjaukset sekä markkinoiden ja julkisen ohjauksen yhteistyö siirtymän pääasiallisena toteuttajana. Poimimani kehykset ylläpitävät ekologisen modernisaation luonnollistunutta asemaa rakentamalla yhtenäisen ja sisäisesti koherentin kuvan siirtymästä, jossa taloudellinen logiikka hallitsee ja kestävyys on saavutettavissa omaksumalla ekologinen rationaliteetti osaksi nykykäytäntöjä. Kuusi eri suuntiin ja eri tasoille huomionsa kohdistavaa kehystä osoittavat ekologisen modernisaation oletetun käyttökelpoisuuden halki yhteiskunnan ja vievät sitä yhä kauemmas poliittisesta neuvottelusta. Kehykset juurruttavat talouden keskeisimmäksi siirtymää jäsentäväksi ja toteuttavaksi ulottuvuudeksi sekä rajaavat keskustelusta ulos kysymykset esimerkiksi kapitalistisen talousjärjestelmän todellisesta yhteensopivuudesta ekologisten tavoitteiden kanssa.
Vaikka sedimentaatio viittaa luonnollistumiseen ja poliittisuuden hälvenemiseen, vaatii sen vakaana säilyttäminen diskursiivista ylläpitoa. Tutkielmani tarkastelee kehysanalyyttisesti ekologisen modernisaation sedimentoinnin keinoja ja hyödyntää aineistonaan Sitran ”Kestävyyssiirtymä”-teeman alaisia julkaisuja. Sitra on Suomessa merkittävä kestävyysratkaisujen tuottaja, ja sillä on konkreettista vaikutusta sekä julkiseen keskusteluun että poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi Sitralla on lakisääteinen tehtävä edistää talouskasvua, mikä tekee siitä hedelmällisen tutkimuskohteen kasvun ja kestävyyden yhdistämään pyrkivän ekologisen modernisaation kannalta. Kehysanalyyttinen tutkimus puolestaan mahdollistaa ekologisen modernisaation sedimentaation tavoittelun havainnoimalla aineistosta päättelyketjuja, joilla esitetty ratkaisu muotoutuu luonnolliseksi. Kehykset määrittelevät ongelmia, diagnosoivat niiden syitä, tekevät päätelmiä ja ehdottavat ratkaisuja vaikuttaakseen siihen, miten ongelmat ja niihin sopivat vastaukset tulkitaan. Esitän, että kehystämisen prosessit ylläpitävät keskeisesti ekologisen modernisaation hallitsevaa asemaa kestävyyden diskursiivisella kentällä, sillä ne piilottavat ratkaisujen taakse kytkeytyvät valinnat ja saavat ehdotuksensa näyttämään itsestäänselviltä.
Analyysin tuloksena hahmottelin kuusi ratkaisukehystä, joista kukin ohjeistaa kestävyyssiirtymää omaleimaisesti. Sitran kestävyystyölle keskeisiksi ratkaisuiksi nousivat kiertotalous, ilmastojohtajuus ja ratkaisujen vienti, jalanjälkilaskennan hyödyntäminen, luonnon taloudellinen arvottaminen, markkinapohjaisten instrumenttien käyttöönotto sekä digitaaliset ratkaisut. Näistä kukin kehystyi julkaisuissa johdonmukaisesti ekologisen modernisaation logiikan mukaisesti: päättelyketjuissa toistui taloudellisen hyötypotentiaalin korostus, nykyisten rakenteiden sisäiset korjaukset sekä markkinoiden ja julkisen ohjauksen yhteistyö siirtymän pääasiallisena toteuttajana. Poimimani kehykset ylläpitävät ekologisen modernisaation luonnollistunutta asemaa rakentamalla yhtenäisen ja sisäisesti koherentin kuvan siirtymästä, jossa taloudellinen logiikka hallitsee ja kestävyys on saavutettavissa omaksumalla ekologinen rationaliteetti osaksi nykykäytäntöjä. Kuusi eri suuntiin ja eri tasoille huomionsa kohdistavaa kehystä osoittavat ekologisen modernisaation oletetun käyttökelpoisuuden halki yhteiskunnan ja vievät sitä yhä kauemmas poliittisesta neuvottelusta. Kehykset juurruttavat talouden keskeisimmäksi siirtymää jäsentäväksi ja toteuttavaksi ulottuvuudeksi sekä rajaavat keskustelusta ulos kysymykset esimerkiksi kapitalistisen talousjärjestelmän todellisesta yhteensopivuudesta ekologisten tavoitteiden kanssa.
