Ne toiset nuoret? : Nuorten näkökulmia Suomen katujengi-ilmiöön

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee sitä, miten nuoret konstruoivat katujengi-ilmiötä puheessaan. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin nuorten näkökulmia suhteessa Suomessa käytävään jengikeskusteluun, jossa ilmiötä tarkastellaan usein aikuisten, median ja viranomaisten määrittelemien puhetapojen kautta. Tutkimus sijoittuu sosiaalisten ongelmien konstruktionistiseen tutkimusperinteeseen, jossa huomio kohdistuu siihen, miten jengeihin liittyvää sosiaalista todellisuutta tuotetaan vuorovaikutuksessa merkityksien, tulkintojen ja puhetapojen kautta. Laadullinen tutkimusaineisto koostuu kahdesta keväällä 2025 14–15-vuotiaille nuorille toteutetusta ryhmähaastattelusta sekä kenttätyössä tehdystä osallistuvasta havainnoinnista. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, keskittyen siihen, millaisia merkityksiä nuoret liittävät jengeihin, miten he neuvottelevat jengin määritelmästä sekä miten he rakentavat sosiaalista identiteettiään suhteessa jengi-ilmiöön.

Tulokset osoittavat, että nuorten jengipuhe rakentuu jatkuvien neuvottelujen, rajanvetojen ja erontekojen kautta. Nuorten puheessa jengit näyttäytyvät samalla sekä rikollisina ryhminä että sosiaalisina yhteisöinä. Nuoret rakentavat omaa moraalista ja sosiaalista identiteettiään tekemällä eroa jengiläisiin ja korostamalla omaa normaaliuttaan ja rikoksettomuuttaan. Samalla jengipuhe toimii sosiaalisen kontrollin välineenä, jonka kautta neuvotellaan hyväksyttävän käyttäytymisen rajoista. Tutkimuksessa havaitaan lisäksi median merkitys sekä huumorin keskeinen rooli nuorten jengikäsitysten rakentumisessa. Huumori toimii sekä vaikean aiheen käsittelyn välineenä että keinona rakentaa etäisyyttä jengi-ilmiöön ja vahvistaa ryhmän sisäistä yhteisöllisyyttä. Jengit näyttäytyvät nuorten puheessa samanaikaisesti sekä läheisenä että etäisenä ilmiönä, jossa osa nuorista tunnistaa niitä omassa arjessaan, kun taas toisille ilmiö rakentuu pääasiassa median kautta. Tutkimus osoittaa, että nuoret eivät ole vain jengikeskustelun kohteita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka osallistuvat jengi-ilmiön merkitysten rakentamiseen ja niistä neuvottelemiseen. Nuorten näkökulmien huomioiminen on erityisen tärkeää, sillä tapa, jolla jengeistä puhutaan ja niitä määritellään, vaikuttaa konkreettisesti nuorten yhteiskunnalliseen asemaan sekä nuoriin kohdistuvaan kontrolliin.