Eloonjäämistaistelua hinnalla millä hyvänsä? : Iltapäivälehtien premium-sisällön houkuttelun keinot ja sisällön vastaavuus kovenevan kilpailun ja polarisaation kontekstissa
Tynkkynen, Miina (2026)
2026
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605286498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605286498
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen iltapäivälehtien premium-sisältöjen houkuttelukeinoja sekä niiden vastaavuutta maksumuurin jälkeiseen sisältöön. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on selvittää, voivatko nämä houkuttelukeinot vaikuttaa polarisaatioon. Analysoin, millaisia houkuttelun keinoja premium-journalismissa käytetään sekä miten maksuttoman ja maksullisen sisällön välinen suhde rakentuu.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu aiempaan tutkimukseen maksumuureista, journalismin digitalisoitumisesta ja huomiotaloudesta, analytiikan roolista toimitustyössä sekä klikkiotsikoinnin määritelmistä ja keinoista. Lisäksi tarkastelen journalistisia uutiskriteerejä ja niiden vaikutusta premium-journalismiin.
Aineisto on kerätty Ilta-Sanomien ja Iltalehden premium-palveluista aikaväliltä tammikuu 2025–tammikuu 2026, ja se koostuu 18 artikkelista, jotka käsittelevät heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Heikommassa asemassa olevien määrittelyssä hyödynnän Sitran etuoikeuskehää sekä Bourdieun pääomateoriaa.
Analyysimenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla tunnistin aineistosta useita premium-journalismin houkuttelukeinoja, kuten kielelliset ja rakenteelliset ratkaisut, visuaaliset elementit sekä eksklusiivisuuden korostaminen. Lisäksi havaitsin kolme erilaista premium-sisältöjen vastaavuuden muotoa: 1. vastaavuudessa on ristiriitoja, jossa maksuton ja maksullinen sisältö ovat keskenään ristiriidassa, 2. vastaavuus on, mutta sävy muuttuu merkittävästi sekä 3. vastaavuus on ja sävy säilyy, jossa sekä sisältö että sävy säilyvät samankaltaisina.
Keskeisin tutkielmani löydös on se, että premium-journalismi pelaa erityisesti sävyeroilla: teksti eroaa ennen maksumuuria ja sen jälkeen ennen kaikkea sävyltään. Nämä ennen maksumuuria käytetyt houkuttelukeinot voivat kehystää artikkelin ilmiöitä kärjekkäämmin kuin varsinainen sisältö.
Tämä herättää eettisiä kysymyksiä erityisesti silloin, kun käsitellään heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä, sekä viittaa siihen, että premium-journalismin houkuttelulogiikka voi mahdollisesti osaltaan vaikuttaa lukijoiden käsityksiin näistä ryhmistä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu aiempaan tutkimukseen maksumuureista, journalismin digitalisoitumisesta ja huomiotaloudesta, analytiikan roolista toimitustyössä sekä klikkiotsikoinnin määritelmistä ja keinoista. Lisäksi tarkastelen journalistisia uutiskriteerejä ja niiden vaikutusta premium-journalismiin.
Aineisto on kerätty Ilta-Sanomien ja Iltalehden premium-palveluista aikaväliltä tammikuu 2025–tammikuu 2026, ja se koostuu 18 artikkelista, jotka käsittelevät heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Heikommassa asemassa olevien määrittelyssä hyödynnän Sitran etuoikeuskehää sekä Bourdieun pääomateoriaa.
Analyysimenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla tunnistin aineistosta useita premium-journalismin houkuttelukeinoja, kuten kielelliset ja rakenteelliset ratkaisut, visuaaliset elementit sekä eksklusiivisuuden korostaminen. Lisäksi havaitsin kolme erilaista premium-sisältöjen vastaavuuden muotoa: 1. vastaavuudessa on ristiriitoja, jossa maksuton ja maksullinen sisältö ovat keskenään ristiriidassa, 2. vastaavuus on, mutta sävy muuttuu merkittävästi sekä 3. vastaavuus on ja sävy säilyy, jossa sekä sisältö että sävy säilyvät samankaltaisina.
Keskeisin tutkielmani löydös on se, että premium-journalismi pelaa erityisesti sävyeroilla: teksti eroaa ennen maksumuuria ja sen jälkeen ennen kaikkea sävyltään. Nämä ennen maksumuuria käytetyt houkuttelukeinot voivat kehystää artikkelin ilmiöitä kärjekkäämmin kuin varsinainen sisältö.
Tämä herättää eettisiä kysymyksiä erityisesti silloin, kun käsitellään heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä, sekä viittaa siihen, että premium-journalismin houkuttelulogiikka voi mahdollisesti osaltaan vaikuttaa lukijoiden käsityksiin näistä ryhmistä.