Osallisuus huoltajien kokemana lapsen tuen asioissa varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tutkimus tarkasteli huoltajien osallisuutta lapsen varhaiskasvatuksen tuen prosesseissa elokuussa 2022 voimaan tulleen tuen lakiuudistuksen jälkeen. Lakiuudistuksen myötä varhaiskasvatuksessa otettiin valtakunnallisesti käyttöön kolmitasoinen tukijärjestelmä. Aiempi tutkimus aiheesta on painottunut varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkökulmaan, minkä vuoksi huoltajien kokemuksia osallisuudesta on tarkasteltu suomalaisessa tutkimuksessa vielä melko vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten huoltajat kuvaavat osallisuuttaan lapsensa tuen prosesseissa. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että huoltajien osallisuus on sekä lainsäädännöllisesti että pedagogisesti keskeinen osa laadukasta varhaiskasvatusta.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui osallisuuden moniulotteisesta tarkastelusta. Huoltajien osallisuutta tarkasteltiin rakenteellisista, vuorovaikutuksellisista ja kokemuksellisista näkökulmista. Keskeisiä teemoja olivat valtasuhteet huoltajien ja ammattilaisten välillä, dialogisuus, toimijuus, ekologinen systeemiteoria sekä osallisuuden rakentuminen ajassa. Osallisuus on ymmärretty tässä tutkimuksessa kokemuksena kuulluksi tulemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa lapsen asioihin.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui viidestä puolistrukturoidusta huoltajahaastattelusta, jotka on kerätty osana Varhaiskasvatuksen vaikuttava tuki: Vakaata tukea -tutkimushanketta. Haastatteluaineisto analysoitiin diskurssi- ja kehysanalyysin avulla. Diskurssianalyysin avulla tarkasteltiin huoltajien puhetapoja, kun taas kehysanalyysia käytettiin diskursiivisten kehysten muodostamiseen.

Analyysin tuloksena tunnistettiin viisi diskursiivista kehystä, joiden kautta huoltajat jäsentävät osallisuuttaan lapsensa varhaiskasvatuksessa. Tulokset osoittivat, että huoltajien osallisuus rakentuu vuorovaikutuksessa institutionaalisten rakenteiden, ammattilaisten toimintatapojen ja huoltajien toimijuuden välillä. Huoltajien puheessa osallisuus näyttäytyi myös dynaamisena ja muuttuvana ilmiönä, joka rakentui eri tilanteissa ja suhteissa eri tavoin. Tulosten mukaan osallisuus voi toteutua aidosti dialogisena yhteistyönä, mutta se voi myös jäädä muodolliseksi tai institutionaalisesti rajatuksi. Tulokset korostivat, että huoltajien osallisuuden vahvistaminen edellyttää yhteisiä toimintatapoja, selkeää tiedonkulkua ja huoltajien asiantuntijuuden tunnistamista osana lapsen tuen kokonaisuutta. Osallisuuden tukemisen tulisi olla rakenteellisesti turvattu osa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria.