Valtaa vai erimielisyyksiä?: Sisällönanalyysi Euroopan parlamentin muuttuvasta laitaoikeistosta
Lohvansuu, Reetamari (2026)
2026
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605276459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605276459
Tiivistelmä
Euroopan parlamentin (EP) laitaoikeisto fragmentoitui entisestään, kun Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) hajosi kauden 2019–2024 jälkeen ja sen tilalle muodostettiin kaksi uutta ryhmää. Uudet ryhmät, Patriootit Euroopan puolesta (PfE) ja Suvereenien kansakuntien Eurooppa (ESN), täyttivät Euroopan parlamenttiin jääneen paikan laitaoikeistossa, mutta ovatko ne samanlaisia kuin ID? Uudet ryhmät muodostuvat pitkälti samoista puolueista, kuin edeltäjänsä, mutta isoimpana käännekohtana on nähtävissä saksalaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) puolueen sulkeminen ulos Patriooteista. AfD perusti muutaman kansallisen puolueen kanssa pienen ESN-ryhmän ja työn kannalta onkin kiinnostavaa, näkyykö tässä ryhmässä eroa PfE:hen tai sitä edeltäneeseen ID:hen. Tutkimuskysymyksistä ensimmäinen tarkasteleekin, miten ID argumentoi Euroopan parlamentin täysistunnoissa ja toinen, miten uudet ryhmät argumentoivat. Tarkoituksena on selvittää eroja ja samankaltaisuuksia ryhmien välillä.
Teoreettisen viitekehyksen tutkielma saa laitaoikeistosta ja siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä, kuten populismista, nationalismista sekä autoritarismista. Teoreettista viitekehystä tukee ja monipuolistaa tarkastelu Euroopan parlamentista uniikkina poliittisena toimijana sekä tarkempi katsaus ryhmien taustoihin. Metodina tutkielmassa on yhdistelmä teoria- ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistoksi valittiin yksi Euroopan parlamentin istunto vuodelta 2023 ja toinen vuodelta 2025. Näistä analysoidaan teoreettisen viitekehyksen avulla tarkasteltavien ryhmien nimissä pidetyt puheenvuorot, jotka käsittelivät taloutta ja turvallisuutta.
Tutkielmassa havaitsen, että yleisesti ottaen kaikki kolme laitaoikeiston ryhmää ovat hyvin samankaltaisia keskenään. Ne ilmentävät laitaoikeistolaisen viitekehyksen esittelemiä ideologioita. Tutkielma havainnollistaa kansallisista puolueista AfD:n asemaa eurooppalaisen laitaoikeiston muokkaajana viimeisen kahden Euroopan parlamentin vaalikauden aikana. Puheenvuoroissa keskeisiä argumentteja olivat maahanmuuton vastustaminen, kansalaisten edun takaaminen sekä byrokratian ja turhan sääntelyn vastustaminen. Myös wokeen, vihreään siirtymään ja Ursula von der Leyeniin suhtauduttiin aineistossa kielteisesti.
Teoreettisen viitekehyksen tutkielma saa laitaoikeistosta ja siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä, kuten populismista, nationalismista sekä autoritarismista. Teoreettista viitekehystä tukee ja monipuolistaa tarkastelu Euroopan parlamentista uniikkina poliittisena toimijana sekä tarkempi katsaus ryhmien taustoihin. Metodina tutkielmassa on yhdistelmä teoria- ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistoksi valittiin yksi Euroopan parlamentin istunto vuodelta 2023 ja toinen vuodelta 2025. Näistä analysoidaan teoreettisen viitekehyksen avulla tarkasteltavien ryhmien nimissä pidetyt puheenvuorot, jotka käsittelivät taloutta ja turvallisuutta.
Tutkielmassa havaitsen, että yleisesti ottaen kaikki kolme laitaoikeiston ryhmää ovat hyvin samankaltaisia keskenään. Ne ilmentävät laitaoikeistolaisen viitekehyksen esittelemiä ideologioita. Tutkielma havainnollistaa kansallisista puolueista AfD:n asemaa eurooppalaisen laitaoikeiston muokkaajana viimeisen kahden Euroopan parlamentin vaalikauden aikana. Puheenvuoroissa keskeisiä argumentteja olivat maahanmuuton vastustaminen, kansalaisten edun takaaminen sekä byrokratian ja turhan sääntelyn vastustaminen. Myös wokeen, vihreään siirtymään ja Ursula von der Leyeniin suhtauduttiin aineistossa kielteisesti.