Rakennuttajan aikataulujohtaminen tahtituotannossa
Seppänen, Paul (2026)
2026
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605276454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605276454
Tiivistelmä
Rakennusalan tuottavuusongelmiin on haettu lean-oppeja jo vuosikymmeniä sitten, joista erityisesti tahtituotannolla on nähty potentiaalia virtauksen tehostamisessa ja hukan minimoimisessa. 2010-luvulla tahtituotantoa alettiin hyödyntää enemmän myös Suomessa. Tahtituotannon hyödyt perustuvat erityisesti parempaan tuottavuuteen, lyhyempään läpimenoaikaan ja parempaan laatuun.
Vaikka tahtituotannolla on saatu aikaan paljon onnistumisia hankkeissa, tavoitteelliset tahtiaikataulut eivät toteudu. Tahtituotanto on ollut vahvasti pääurakoitsijavetoista ja sen onnistumisen edellytykset ovat vajavaisia. Rakennuttajalla on keskeinen rooli tahtituotannon edellytysten luomisessa, mutta rooliin liittyvät tehtävät ovat epäselviä.
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten rakennuttaja voi hankkeen valmisteluvaiheen aikataulujohtamisella vaikuttaa tahtiaikataulun toteutumiseen. Hankkeen valmisteluvaiheella tarkoitetaan hankkeen vaiheita ennen rakentamisen aloitusta. Tutkimus rajattiin rakennuttajan näkökulmaan ja siinä syvennyttiin aikataulujohtamiseen, hankkeen valmistelun tehtäviin sekä suunnittelun ja urakoinnin hankintaan ja sopimustekniikkaan. Tutkimuksessa sivuttiin myös esivalmistamista rakennuttajan näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, joka koostui kirjallisuuskatsauksesta, yhdeksästä (9) teemahaastattelusta sekä kolmesta (3) työpajasta. Haastateltaviksi valittiin pääosin rakennuttajia, mutta haastatteluissa haluttiin saada myös urakoinnin ja suunnittelun näkökulmaa rakennuttajan tehtäviin ja mahdollisuuksiin liittyen. Työpajat sisälsivät aktiivista ryhmäkeskustelua keräten uutta tietoa ja kehittäen saatuja tuloksia diplomityön edetessä.
Rakennuttajan aikataulujohtaminen on edellytysten luomista osapuolille päätöksien, suunnittelun johtamisen ja tiedonvaihdon ylläpitämisen kautta. Rakennuttaja asettaa hankkeen aikataululliset tavoitteet sekä seuraa niiden etenemistä. Hankkeen alkuvaiheissa tulisi arvioida tahtituotannon soveltuvuutta hankkeeseen, jonka pohjalta voidaan luoda tahtituotannon edellytyksiä, vaikka lopullista päätöstä sen hyödyntämisestä ei olisi vielä tehty.
Päätös tahtituotannon hyödyntämisestä varhaisessa vaiheessa lisää tahtituotannon onnistumisen edellytyksiä. Päätöstä varten olisi hyvä olla urakoitsijan näkökulma mukana toteutukseen liittyen. Toteutusmuodon mukaisesti urakoitsijan sitouttaminen voi kuitenkin tapahtua vasta myöhäisessä vaiheessa hanketta, jolloin urakoitsijan panosta ei saada mukaan hankkeen valmisteluun. Toteutuksesta voidaan kuitenkin käydä markkinavuoropuhelua ennen urakoitsijan sitouttamista sekä hyödyntää kehitysvaiheellisia toteutusmuotoja, jotta tahtisuunnittelulle ja edellytysten luomiselle jäisi riittävästi aikaa.
Toteutusmuodoilla huomattiin olevan merkittävä vaikutus hankkeen valmistelun tehtäviin. Periaatteet hankkeen valmistelussa eivät muutu merkittävästi, mutta tehtävien vaiheistus ja mahdollisuudet vaihtelevat. Perinteinen ketjumallia noudattava toteutusmuoto ei mahdollista urakoitsijan varhaista sitouttamista ja pakottaa tahtisuunnittelun hankkeen valmistelun loppupäähän.
Tutkimuksen tuloksista on laadittu rakennuttajan tueksi Rakennuttajan aikataulujohtaminen tahtituotannossa -vinkkilista, jossa kuvataan erilaisia keinoja tahtituotantohankkeen valmisteluun. Luodakseen hyvät edellytykset tahtituotannolle, rakennuttajan tulee tehdä aktiivista suunnittelua ja valmistelua sen tueksi. Productivity problems in the construction industry have been addressed through lean principles for decades, with takt production being recognized for its potential to improve workflow efficiency and minimize waste. During the 2010s, takt production also began to be utilized more widely in Finland. The benefits of takt production are primarily based on improved productivity, shorter lead times, and higher quality.
Although takt production has led to some successful projects, the targeted takt schedules are often not fully achieved. Takt production has been strongly contractor-driven, and the pre-requisites for its success have remained insufficient. The client plays a key role in creating the conditions necessary for successful takt production, but the responsibilities associated with this role remain unclear.
The objective of this master’s thesis was to examine how the owner’s representatives can influence the realization of a takt schedule through schedule management during the project phases before the execution of the project. The study was limited to the client’s perspective and focused on schedule management, project preparation tasks, procurement of design and construction services, and contractual practices. The study also briefly addressed prefabrication from the owner’s perspective.
The research was conducted as an interview study consisting of a literature review, nine (9) thematic interviews, and three (3) workshops. The interviewees were mainly project management professionals operating on the client-side, but perspectives from contractors and designers were also included regarding the owner’s responsibilities and opportunities. The workshops included active group discussions, where new information was gathered and the findings developed further throughout the thesis process.
The owner’s representative’s schedule management involves creating the necessary conditions for project stakeholders through decision-making, design management, and maintaining information exchange. The client sets the project’s scheduling objectives and monitors their progress. During the early phases of a project, the suitability of takt production for the project should be evaluated, enabling the creation of the prerequisites for takt production even if the final decision to implement it has not yet been made.
Making the decision to utilize takt production at an early stage improves the conditions for its successful implementation. To support this decision, it would be beneficial to include the contractor’s perspective regarding project execution, although depending on the project delivery method, the contractor may only become involved at a later stage. Market dialogue can also be conducted before contractor engagement, and development-phase project delivery methods can be utilized to ensure sufficient time for takt planning and creating the necessary conditions.
The study found that project delivery methods have a significant impact on project preparation tasks. While the general principles of project preparation do not change substantially, the sequencing of tasks and available opportunities vary. Traditional sequential project delivery models do not allow for early contractor involvement and force takt planning toward the end of the project’s preparation.
Based on the findings, a guideline titled “Schedule management in takt production from the owner’s representative’s view” was developed to support client-side project management. The guideline describes various methods for preparing takt production projects. To create favourable conditions for takt production, the owner’s representatives must actively engage in planning and preparation to support its implementation.
Vaikka tahtituotannolla on saatu aikaan paljon onnistumisia hankkeissa, tavoitteelliset tahtiaikataulut eivät toteudu. Tahtituotanto on ollut vahvasti pääurakoitsijavetoista ja sen onnistumisen edellytykset ovat vajavaisia. Rakennuttajalla on keskeinen rooli tahtituotannon edellytysten luomisessa, mutta rooliin liittyvät tehtävät ovat epäselviä.
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten rakennuttaja voi hankkeen valmisteluvaiheen aikataulujohtamisella vaikuttaa tahtiaikataulun toteutumiseen. Hankkeen valmisteluvaiheella tarkoitetaan hankkeen vaiheita ennen rakentamisen aloitusta. Tutkimus rajattiin rakennuttajan näkökulmaan ja siinä syvennyttiin aikataulujohtamiseen, hankkeen valmistelun tehtäviin sekä suunnittelun ja urakoinnin hankintaan ja sopimustekniikkaan. Tutkimuksessa sivuttiin myös esivalmistamista rakennuttajan näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, joka koostui kirjallisuuskatsauksesta, yhdeksästä (9) teemahaastattelusta sekä kolmesta (3) työpajasta. Haastateltaviksi valittiin pääosin rakennuttajia, mutta haastatteluissa haluttiin saada myös urakoinnin ja suunnittelun näkökulmaa rakennuttajan tehtäviin ja mahdollisuuksiin liittyen. Työpajat sisälsivät aktiivista ryhmäkeskustelua keräten uutta tietoa ja kehittäen saatuja tuloksia diplomityön edetessä.
Rakennuttajan aikataulujohtaminen on edellytysten luomista osapuolille päätöksien, suunnittelun johtamisen ja tiedonvaihdon ylläpitämisen kautta. Rakennuttaja asettaa hankkeen aikataululliset tavoitteet sekä seuraa niiden etenemistä. Hankkeen alkuvaiheissa tulisi arvioida tahtituotannon soveltuvuutta hankkeeseen, jonka pohjalta voidaan luoda tahtituotannon edellytyksiä, vaikka lopullista päätöstä sen hyödyntämisestä ei olisi vielä tehty.
Päätös tahtituotannon hyödyntämisestä varhaisessa vaiheessa lisää tahtituotannon onnistumisen edellytyksiä. Päätöstä varten olisi hyvä olla urakoitsijan näkökulma mukana toteutukseen liittyen. Toteutusmuodon mukaisesti urakoitsijan sitouttaminen voi kuitenkin tapahtua vasta myöhäisessä vaiheessa hanketta, jolloin urakoitsijan panosta ei saada mukaan hankkeen valmisteluun. Toteutuksesta voidaan kuitenkin käydä markkinavuoropuhelua ennen urakoitsijan sitouttamista sekä hyödyntää kehitysvaiheellisia toteutusmuotoja, jotta tahtisuunnittelulle ja edellytysten luomiselle jäisi riittävästi aikaa.
Toteutusmuodoilla huomattiin olevan merkittävä vaikutus hankkeen valmistelun tehtäviin. Periaatteet hankkeen valmistelussa eivät muutu merkittävästi, mutta tehtävien vaiheistus ja mahdollisuudet vaihtelevat. Perinteinen ketjumallia noudattava toteutusmuoto ei mahdollista urakoitsijan varhaista sitouttamista ja pakottaa tahtisuunnittelun hankkeen valmistelun loppupäähän.
Tutkimuksen tuloksista on laadittu rakennuttajan tueksi Rakennuttajan aikataulujohtaminen tahtituotannossa -vinkkilista, jossa kuvataan erilaisia keinoja tahtituotantohankkeen valmisteluun. Luodakseen hyvät edellytykset tahtituotannolle, rakennuttajan tulee tehdä aktiivista suunnittelua ja valmistelua sen tueksi.
Although takt production has led to some successful projects, the targeted takt schedules are often not fully achieved. Takt production has been strongly contractor-driven, and the pre-requisites for its success have remained insufficient. The client plays a key role in creating the conditions necessary for successful takt production, but the responsibilities associated with this role remain unclear.
The objective of this master’s thesis was to examine how the owner’s representatives can influence the realization of a takt schedule through schedule management during the project phases before the execution of the project. The study was limited to the client’s perspective and focused on schedule management, project preparation tasks, procurement of design and construction services, and contractual practices. The study also briefly addressed prefabrication from the owner’s perspective.
The research was conducted as an interview study consisting of a literature review, nine (9) thematic interviews, and three (3) workshops. The interviewees were mainly project management professionals operating on the client-side, but perspectives from contractors and designers were also included regarding the owner’s responsibilities and opportunities. The workshops included active group discussions, where new information was gathered and the findings developed further throughout the thesis process.
The owner’s representative’s schedule management involves creating the necessary conditions for project stakeholders through decision-making, design management, and maintaining information exchange. The client sets the project’s scheduling objectives and monitors their progress. During the early phases of a project, the suitability of takt production for the project should be evaluated, enabling the creation of the prerequisites for takt production even if the final decision to implement it has not yet been made.
Making the decision to utilize takt production at an early stage improves the conditions for its successful implementation. To support this decision, it would be beneficial to include the contractor’s perspective regarding project execution, although depending on the project delivery method, the contractor may only become involved at a later stage. Market dialogue can also be conducted before contractor engagement, and development-phase project delivery methods can be utilized to ensure sufficient time for takt planning and creating the necessary conditions.
The study found that project delivery methods have a significant impact on project preparation tasks. While the general principles of project preparation do not change substantially, the sequencing of tasks and available opportunities vary. Traditional sequential project delivery models do not allow for early contractor involvement and force takt planning toward the end of the project’s preparation.
Based on the findings, a guideline titled “Schedule management in takt production from the owner’s representative’s view” was developed to support client-side project management. The guideline describes various methods for preparing takt production projects. To create favourable conditions for takt production, the owner’s representatives must actively engage in planning and preparation to support its implementation.