Challenges to Military Interpreters' Ethical Action Competence in Future Armed Conflicts

Abstract

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan sotilastulkkien eettistä toimintakykyä. Väitöskirjan ensisijaisena tavoitteena on selvittää niitä haasteita, joita sotilastulkkien ammattietiikkaan kohdistuu tulevaisuudessa. Tämä edellyttää: 1) sotilaan ja tulkin ammattietiikan erojen ja yhtymäkohtien tunnistamista, 2) sotilastulkkien käyttäjien ja sotilasorganisaatioiden etiikkaan liittyvien odotusten kartoittamista sekä 3) niiden haasteiden tunnistamista, joita sodankäynnin tulevat kehityssuunnat asettavat sotilastulkkien etiikalle.

Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista ja yhdistelmäluvusta. Ensimmäinen artikkeli käsittelee sotilastulkkien puolueettomuuden ulottuvuuksia ja rajoja. Toisessa artikkelissa perehdytään suomalaisten upseerien ajatuksiin ja kokemuksiin tulkeista ja tulkkien kanssa työskentelystä kriisinhallintaoperaatioissa. Kolmannessa artikkelissa tarkastellaan sotilastulkkien eettistä koulutusta ja neljäs artikkeli analysoi kielenkäytön uusimpia kehityskulkuja sodankäynnin välineenä. Yhdistelmäluku kokoaa artikkelien löydökset yhteen asettamalla väitöskirjalle tutkimusongelman ja hyödyntämällä artikkelien tuloksia siihen vastaamisessa.

Tutkimusmenetelminä käytetään Grounded Theorya, fenomenografiaa sekä integroivaa kirjallisuuskatsausta. Väitöskirja perustuu ensisijaisesti haastatteluaineistoon, jota täydentävät kyselyt ja tutkimuskirjallisuus. Aineiston analyysi nojautuu kolmeen teoreettiseen viitekehykseen: 1) sotilaan toimintakyvyn ja sotilasetiikan teoria, 2) kriisitulkkauksen ja tulkkauksen etiikan teoria sekä 3) sodankäynnin teoriat.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että niin sotilaan kuin tulkinkin ammattietikkaan sisältyy kyky toimia eettisesti ja sitoutuminen eettisyyteen, ja että luottamus on keskeinen arvo molemmissa ammateissa. Luottamuksen perusteet kuitenkin eroavat sotilailla ja tulkeilla. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että sotilastulkkien eettistä toimintakykyä voidaan kehittää ja tukea vahvistamalla luottamusta sotilastulkkien ja heidän käyttäjiensä välillä, tarjoamalla sotilastulkeille kohdennettua eettistä koulutusta sekä kehittämällä tulkkitaktiikkaa. Väitöskirja osoittaa myös, että kehittyvät kieliteknologian sovellukset voivat sekä osin korvata sotilastulkit heidän perinteisessä roolissaan että kehittää sotilastulkkien suorituskykyä. Tämä kehityskulku asettaa uusia vaatimuksia sotilastulkkien eettiselle toimintakyvylle.

Väitöskirjan johtopäätös on, että sotilastulkkien ammattietiikka, tai sotilastulkkietiikka, muodostuu tilannesidonnaisesta yhdistelmästä sotilasetiikan ja tulkkauksen etiikan viitekehyksiä, painottuen kuitenkin sotilasetiikkaan. Toisin kuin siviilitulkit, sotilastulkit eivät esimerkiksi ole velvoitettuja noudattamaan tiukkaa puolueettomuutta työssään. Sotilasorganisaatioiden tulisi selkeästi määritellä omat eettiset vaatimuksensa sotilastulkeille tulevaisuuden aseellisissa konflikteissa, ja nämä lähtökohdat tulisi ottaa huomioon, mikäli sotilastulkeille laaditaan oma eettinen ohjeistus.

This dissertation examines the ethical action competence of military interpreters within the context of future armed conflicts. More specifically, the primary objective is to explore and analyse the challenges confronting the professional ethics of military interpreters. This involves: 1) distinguishing both the differences and commonalities between the professional ethics of interpreters and soldiers; 2) recognising the expectations of military interpreters’ clients and military organisations regarding ethics; and 3) identifying the challenges posed by emerging trends in warfare to the ethics of military interpreters.

The dissertation consists of four articles and an integrative chapter. The first article investigates the limitations of the concept of neutrality for military interpreters. The second article explores Finnish officers’ perceptions of interpreters and their experiences of working with interpreters who provide linguistic support. The third article focuses on the ethics training of military interpreters, and the fourth article reviews current and emerging trends in language use in warfare. The integrative chapter consolidates the findings of the four articles to present a unified research problem and uses the combined results of the articles to address it.

This study incorporates a multi-method approach, consisting of Grounded Theory, phenomenography, and an integrative literature review. While this dissertation draws primarily on interview data, it is supplemented by surveys and research literature. The analysis is based on three theoretical frameworks: 1) military action competence and military ethics; 2) crisis interpreting and interpreting ethics; and 3) the theory of warfare.

Key findings of this study are that soldiers and interpreters are committed to ethical action and integrity, with trust emerging as a fundamental priority in both professions. However, the foundations of trust differ between soldiers and interpreters. The results further demonstrate that the ethical action competence of military interpreters can be developed and supported by strengthening trust between interpreters and their clients, by providing targeted ethics training, and by improving interpreter tactics. Finally, the study suggests that developments in language technology may both substitute military interpreters in their traditional role as well as augment their capabilities, and that this evolution will impose new demands on the ethical action competence of military interpreters.

This dissertation concludes that the professional ethics of military interpreters, or military interpreter ethics, consists of a situational synthesis of the ethical frameworks of both soldiers and interpreters, with an emphasis on military ethics. For example, unlike their civilian counterparts, military interpreters are not required to adhere strictly to neutrality or impartiality in their professional practice. Military organisations should clarify their ethical expectations for military interpreters in future armed conflicts, and any possible formulation of a specific code of ethics for military interpreters should address these requirements.