ILAT-kuntoutuksen vaikutukset arjen kommunikaatioon: Narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää narratiivisen kirjallisuuskatsauksen muodossa, millaisia arjen kommunikaatiota mittaavia itsearviointikyselyitä ILAT-kuntoutuksen vaikutusten tutkimisessa on käytetty sekä millaisia tuloksia näillä mittareilla on saatu. Kiinnostuksen kohteena olivat kuntoutujien omat kokemukset arjen kommunikaatiossa näkyvistä vaikutuksista, sillä aiempi tutkimus on painottunut niiden sijasta pääsääntöisesti kielellisen suoriutumisen mittaamiseen. Tutkielman aineisto kerättiin suorittamalla systemaattiset haut seuraaviin tietokantoihin: EBSCOhost (Academic Search Ultimate, CINAHL Ultimate & Medline) sekä ProQuest (Linguistics Collection). Hakutuloksille suoritettiin kaksivaiheinen seulonta. Lopullinen aineisto koostui yhdeksästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joissa oli yhteensä 110 itsearviointeihin osallistunutta tutkittavaa. Aineiston analyysissä tutkimuksista poimittiin, järjesteltiin ja raportoitiin tutkimuskysymysten kannalta oleelliset tiedot hyödyntäen sisällönanalyysin keinoja.

Tutkielman aineistossa esiintyi kolme arjen kommunikaation itsearviointimittaria: Communicative Activity Log (CAL), Verbal Activity Log (VAL) ja Communication Disability Profile (CDP). Katsauksen tutkimuksissa yleisimmin käytetty kysely oli CAL, josta kuitenkin esiintyi useita eri versioita. Nämä tulokset viittaavat siihen, että ILAT-kuntoutuksen tutkimuksessa on vaihtelevuutta siinä, millaisilla itsearviointikyselyillä arjen kommunikaatiota mitataan. Aineiston yhdeksästä tutkimuksesta seitsemässä havaittiin ILAT-kuntoutuksen jälkeinen positiivinen ja yhdessä negatiivinen muutos itsearviointikyselyiden pistemäärissä. Yhdessä tutkimuksessa muutosta positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan ei pystytty osoittamaan. Katsauksen tulosten perusteella ILAT-kuntoutus näyttää jossain määrin edistävän kuntoutujien arjen kommunikaatiota. Tulokset ovat kuitenkin osittain ristiriidassa keskenään, eikä aineiston perusteella voida tehdä varmoja johtopäätöksiä. Luotettavien johtopäätösten tekemiseksi aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta yhteneväisemmillä tulosmittareilla sekä laajemmilla otoskoilla.