Vuorovaikutustyylit heteroparisuhteen konfliktitilanteissa: Yhteydet sukupuoleen ja sosiaaliseen tukeen
Kumlin, Eevi (2026)
2026
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605256237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605256237
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan heteroparisuhteen konfliktitilanteissa käytettyjä vuorovaikutustyylejä sekä niiden yhteyksiä sukupuoleen ja sosiaaliseen tukeen. Aihetta on tärkeä tutkia parisuhteen ollessa olennainen osa monen suomalaisen jokapäiväistä arkea ja hyvinvointia. Toimivan vuorovaikutuksen asema parisuhdetyytyväisyydessä korostuu konfliktitilanteissa. Heterosuhde toimii usein myös arkisen vuorovaikutuksen kontekstina, jossa uusinnetaan sukupuolittuneita odotuksia.
Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimii Arlie Hochschildin tunnetyön käsite, jonka mukaan naiset ottavat päävastuun tunteiden ilmaisusta, säätelystä ja käsittelystä ihmissuhteissa. Ilmiötä tarkastellaan myös sosiaalisen tuen ja itsensä avaamisen käsitteiden kautta. Lähtökohtana on ajatus emotionaalisesti avoimen ja intiimin keskusteluyhteyden tavoittelusta naistyypillisenä toimintana.
Thomas Kilmann -konfliktimallia käytetään neljän vuorovaikutustyylin teoreettisena pohjana. Vuorovaikutustyyleistä mukautuva ja välttelevä tyyli kuvaavat matalaa määrätietoisuutta eli omien tarpeiden sivuuttamista miellyttämällä tai sulkeutumalla. Yhteistyöhön pyrkivä ja kilpaileva tyyli sen sijaan edustavat määrätietoisia tyylejä, joilla pyritään aktiivisesti yhteyteen joko rauhallisella keskustelulla tai kiihtyvällä tavalla.
Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, onko sukupuoli yhteydessä vuorovaikutustyyleihin ja voisiko parisuhteen ulkopuolinen sosiaalinen tuki selittää osaltaan mahdollista sukupuolittunutta vaihtelua tyylien käyttämisessä. Sukupuolen yhteyttä neljään vuorovaikutustyyliin tarkastellaan lineaarisella regressioanalyysilla. Moderaatioanalyysia käytetään sosiaalisen tuen ja sukupuolen yhteisvaikutusten tarkasteluun. Tutkimusaineistona käytetään Väestöliiton kokoamaa Generations and Gender Survey (GGS) -kyselyaineistoa vuodelta 2021. Kyselyyn vastanneet ovat 18-65-vuotiaita suomalaisia (N=3620).
Tässä tutkielmassa sukupuoli ei selittänyt mukautuvan tai välttelevän tyylin vaihtelua, kun muut mallin muuttujat vakioitiin. Sen sijaan naiset raportoivat miehiin verrattuna vähäisempää yhteistyöhön pyrkivän tyylin käyttöä (B = -0,20, p<0,001) ja toistuvampaa kilpailevan tyylin käyttöä (B = 0,26, p<0,001). Vahvempi sosiaalinen tuki vähensi mukautuvan (B = -0,18, p<0,001) ja välttelevän tyylin (B = -0,24, p<0,001) raportointia, mutta ei moderoinut sukupuolen ja kyseisten tyylien välistä yhteyttä. Sen sijaan sosiaalisen tuen kasvaessa miesten yhteistyöhön pyrkivän tyylin raportointi lisääntyi enemmän kuin naisilla (B = -0,20, p = 0,004).
Tässä tutkielmassa mukautuvan ja välttelevän vuorovaikutustyylin itseraportoitu käyttö ei näyttäytynyt pohjimmiltaan sukupuolikysymyksenä. Sen sijaan toistuvampi kilpailevan tyylin ja vähäisempi yhteistyöhön pyrkivän tyylin raportointi naisilla herättää kysymyksen tunnetyövastuun yhteydestä konfliktitilanteessa kiihtymiseen. Yhteistyöhön pyrkivän tyylin korostuminen miehillä sosiaalisen tuen kasvaessa osoittaa, että vuorovaikutustaitojen näkökulmasta erityisesti miehet saattavat hyötyä sosiaalisesta tuesta.
Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimii Arlie Hochschildin tunnetyön käsite, jonka mukaan naiset ottavat päävastuun tunteiden ilmaisusta, säätelystä ja käsittelystä ihmissuhteissa. Ilmiötä tarkastellaan myös sosiaalisen tuen ja itsensä avaamisen käsitteiden kautta. Lähtökohtana on ajatus emotionaalisesti avoimen ja intiimin keskusteluyhteyden tavoittelusta naistyypillisenä toimintana.
Thomas Kilmann -konfliktimallia käytetään neljän vuorovaikutustyylin teoreettisena pohjana. Vuorovaikutustyyleistä mukautuva ja välttelevä tyyli kuvaavat matalaa määrätietoisuutta eli omien tarpeiden sivuuttamista miellyttämällä tai sulkeutumalla. Yhteistyöhön pyrkivä ja kilpaileva tyyli sen sijaan edustavat määrätietoisia tyylejä, joilla pyritään aktiivisesti yhteyteen joko rauhallisella keskustelulla tai kiihtyvällä tavalla.
Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, onko sukupuoli yhteydessä vuorovaikutustyyleihin ja voisiko parisuhteen ulkopuolinen sosiaalinen tuki selittää osaltaan mahdollista sukupuolittunutta vaihtelua tyylien käyttämisessä. Sukupuolen yhteyttä neljään vuorovaikutustyyliin tarkastellaan lineaarisella regressioanalyysilla. Moderaatioanalyysia käytetään sosiaalisen tuen ja sukupuolen yhteisvaikutusten tarkasteluun. Tutkimusaineistona käytetään Väestöliiton kokoamaa Generations and Gender Survey (GGS) -kyselyaineistoa vuodelta 2021. Kyselyyn vastanneet ovat 18-65-vuotiaita suomalaisia (N=3620).
Tässä tutkielmassa sukupuoli ei selittänyt mukautuvan tai välttelevän tyylin vaihtelua, kun muut mallin muuttujat vakioitiin. Sen sijaan naiset raportoivat miehiin verrattuna vähäisempää yhteistyöhön pyrkivän tyylin käyttöä (B = -0,20, p<0,001) ja toistuvampaa kilpailevan tyylin käyttöä (B = 0,26, p<0,001). Vahvempi sosiaalinen tuki vähensi mukautuvan (B = -0,18, p<0,001) ja välttelevän tyylin (B = -0,24, p<0,001) raportointia, mutta ei moderoinut sukupuolen ja kyseisten tyylien välistä yhteyttä. Sen sijaan sosiaalisen tuen kasvaessa miesten yhteistyöhön pyrkivän tyylin raportointi lisääntyi enemmän kuin naisilla (B = -0,20, p = 0,004).
Tässä tutkielmassa mukautuvan ja välttelevän vuorovaikutustyylin itseraportoitu käyttö ei näyttäytynyt pohjimmiltaan sukupuolikysymyksenä. Sen sijaan toistuvampi kilpailevan tyylin ja vähäisempi yhteistyöhön pyrkivän tyylin raportointi naisilla herättää kysymyksen tunnetyövastuun yhteydestä konfliktitilanteessa kiihtymiseen. Yhteistyöhön pyrkivän tyylin korostuminen miehillä sosiaalisen tuen kasvaessa osoittaa, että vuorovaikutustaitojen näkökulmasta erityisesti miehet saattavat hyötyä sosiaalisesta tuesta.