”Eri-ikäisten lasten välille muodostuu sisaruksellinen suhde”: Lasten välinen sosiaalinen oppiminen sisarusryhmässä varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa syvennytään eri-ikäisten, 1–5-vuotiaiden lasten väliseen vuorovaikutukseen ja siinä ilmenevään sosiaaliseen oppimiseen vapaan leikin aikana varhaiskasvatuksen sisarusryhmässä. Sisarusryhmien ikärakennetta on tutkittu Suomen kontekstissa vähän, ja siksi mielenkiintomme ikärakenteeltaan heterogeenistä lapsiryhmää kohtaan heräsi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista sosiaalista oppimista tapahtuu eri-ikäisten lasten välisessä vuorovaikutuksessa vapaan leikin aikana sisarusryhmässä. Lisäksi tarkastelimme kasvattajien roolia vapaan leikin aikana ja sitä, miten varhaiskasvatuksen opettajat tukevat eri-ikäisten lasten vuorovaikutus- ja oppimistilanteita sisarusryhmässä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy oppimiseen. Tarkastelimme tutkielmassamme vertais-, malli- ja sosiaalisemotionaalista oppimista lasten näkökulmasta. Paneuduimme myös sisarusryhmän ryhmärakenteeseen ja lasten vapaaseen leikkiin, sekä siinä tapahtuvaan lasten väliseen vuorovaikutukseen. Teoreettisella viitekehyksellä pyrimme saamaan kattavan näkökulman tutkittavaan aiheeseen. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineiston laadimme havainnoimalla ja videodokumentoimalla kahden sisarusryhmän lasten (33) vapaan leikin hetkiä sekä lähettämällä kyselylomakkeet kuudelle varhaiskasvatuksen opettajalle. Videomateriaalia kertyi yli 10 tuntia. Analysoimme aineistoamme sisällönanalyysin keinoin ja muodostimme neljä pääluokkaa: vuorovaikutuksen merkitys, lasten väliset roolit ja sosiaalinen oppiminen, leikki oppimisen välineenä sekä kasvattajan rooli. Tutkimustulokset osoittivat, että eri-ikäiset lapset ovat aktiivisessa ja monipuolisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Ikäero rikastutti lasten välistä vuorovaikutusta ja mahdollisti monimuotoisten sosiaalisten suhteiden muodostumisen. Lasten välillä ilmeni sosiaalista oppimista useissa eri muodoissa, kuten sosioemotionaalisena oppimisena sekä malli- ja vertaisoppimisena. Tulokset korostivat myös kasvattajien merkittävää roolia eri-ikäisten lasten oppimisen tukemisessa leikkitilanteissa. Havaittuja kasvattajan rooleja olivat ohjaaja ja tukija, havainnoija, leikin rikastuttaja sekä kanssaleikkijä. Tutkimus osoitti, että sisarusryhmän vaikutukset lasten sosiaaliseen oppimiseen eivät ole yksiselitteisiä, vaan riippuvat ryhmän rakenteesta, lasten iästä ja yksilöllisistä tarpeista sekä vuorovaikutuksen laadusta. Sisarusryhmän ikärakenne hyödyttää enemmän nuorempia lapsia, sillä se tarjoaa heille mahdollisuuden toimia lähikehityksen vyöhykkeellä osaavampien vertaisten kanssa. Sisarusryhmässä lapsilla on erilaisia vahvuuksia ja kehittyviä taitoja, joka luo edellytyksiä myös vanhempien lasten toimimiselle lähikehityksen vyöhykkeellä. Vanhempien lasten oppiminen näkyi erityisesti prososiaalisen käyttäytymisen muodossa ja ymmärryksenä valtasuhteista. Sisarusryhmän vaikutukset eri-ikäisten lasten oppimiseen ja kehitykseen edellyttävät jatkotutkimusta.

This master’s thesis examines interaction between children aged 1–5 and the social learning that occurs during free play in a mixed-age group within early childhood education. The age structure of mixed-age groups has received limited research attention in the Finnish context, which motivated our interest in mixed-age groups. The aim of the study was to explore the forms of social learning that emerge in interactions between children of different ages during free play in a mixed-age group. In addition, we examined the role of educators during free play and how early childhood teachers support interaction and learning among children of different ages. The theoretical framework of the study focuses on learning. We examined peer learning, observational learning, and socio-emotional learning from the children’s perspective. Furthermore, we addressed the structure of mixed-age groups, children’s free play, and the interaction that occurs within it. The framework was designed to provide a comprehensive perspective on the research topic. This study is qualitative research and was conducted as a case study. The research data were collected through observation and video documentation of free play among children (33) in two mixed-age groups, as well as through questionnaires sent to six early childhood education teachers. The video data amounted to over 10 hours. The data were analyzed using content analysis, resulting in four main categories: the significance of interaction, roles between children and social learning, play as a tool for learning, and the role of the educator. The results showed that children of different ages engage in active and diverse interaction with one another. Age differences enriched interaction and enabled the formation of varied social relationships. Social learning was evident in multiple forms, including socio-emotional learning, observational learning, and peer learning. The findings also highlighted the significant role of educators in supporting children’s learning during play. The observed educator roles included instructor and supporter, observer, play facilitator, and co-player. The study demonstrated that the effects of mixed-age group structures on children’s social learning are not unambiguous, but depend on the group composition, children’s ages and individual needs, and the quality of interaction. The age structure of mixed-age groups appears to benefit younger children more, as it allows them to operate within their zone of proximal development with more competent peers. However, children in mixed-age groups possess diverse strengths and developing skills, which also creates opportunities for older children to function within their own zones of proximal development. Older children’s learning was particularly reflected in prosocial behavior and an increased understanding of power dynamics. Further research is needed to better understand the impact of mixed-age groups on children’s learning and development.