Gymnasielärares uppfattningar om skrivuppgifter och skriftlig lärarrespons i undervisning i det andra inhemska språket svenska

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa otetaan selvää opettajien käsityksistä vieraan kielen kirjoittamisen tehtävistä lukion ruotsin keskipitkässä sekä pitkässä oppimäärässä. Tutkimus keskittyy tehtävätyyppeihin sekä opettajien kirjoitelmista antamaan palautteeseen, keskiössä kirjallinen opettajapalaute. Lisäksi selvitetään opettajien käsitystä palautteen merkityksellisyydestä. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä ruotsin kielen aseman säilyttämisen sekä suomalaisten kielitaidon rikastuttamisen kannalta. Lukiolaisten ruotsin kielen taitotasoselvityksen mukaan yhä pienempi osa lukiolaisista saavuttaa tavoitetason B1.1 (Juurakko-Paavola, 2023). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu aiempaan tutkimukseen vieraan kielen kirjoittamisesta kognitiivisen, sosiokulttuurisen sekä kommunikatiivisen näkemyksen kautta. Näkemykset on valittu perustuen Lukion opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallinto, 2019) oppimiskäsitykseen. Kirjoittaminen nähdään siis sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä tapahtumana, joka tukee kielitaidon kehittymistä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kirjallista opettajapalautetta sellaisten palautekäytäntöjen kautta, jotka tukevat oppimisen kehitystä. Tällaisen palautteen tulisi keskittyä kirjoitusprosessiin, olla valikoitua, muodostaa dialogia kirjoittajan ja palautteenantajan välillä, motivoida tekstin muokkaamiseen ja olla ymmärrettävää sekä oppimista tukevaa (Aasen & Kvithyld, 2011). Tutkimukseen osallistui viisi lukion ruotsinopettajaa eri puolilta Suomea, kolmesta eri lukiosta. Aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu ja materiaalina toimi haastattelujen litteroidut versiot. Puolistrukturoidun haastattelun avulla pystyin esittämään jatkokysymyksiä ja saamaan näin syvällisempiä vastauksia kuin esimerkiksi kyselylomakkeen avulla. Haastattelut käytiin kasvotusten ja äänitettiin aikavälillä 15.1.-6.3.2026. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, sekä aineistolähtöistä että teorialähtöistä. Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä selvitettiin opettajien käsityksiä kirjallisen tuottamisen tehtävistä lukion ruotsinkursseilla sekä millaisena he näkevät kirjoittamisprosessin. Teorialähtöistä analyysiä puolestaan käytettiin selvittämään opettajien palautteen antamisen käytäntöjä sekä palautteen tarkoitusta. Ensimmäisessä hyödynnettiin Ellisin (2009) sekä Chanin ja Luon (2022) typologioita palautteen antamisesta. Palautteen tarkoitusta analysoitiin Dawsonin ym. (2019) palautteen antamisen tarkoitusta kuvaavilla kategorioilla, joita ovat arvosanan perusteleminen, taitojen kehittyminen, affektiivinen tavoite ja vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen. Tutkimuksessa selvisi, että tunneilla tehdään usein ylioppilaskokeen kirjallisen tuottamisen kaltaisia tehtäviä. Lisäksi kirjan tehtäviä hyödynnetään jonkun verran, eikä suurin osa tutkimukseen osallistuneista opettajista ainakaan mainitse hyödyntävänsä muita digitaalisia työkaluja tai tekoälyä omien tehtävien luomiseen. Digitaalisten välineiden ja tekoälyn hyödyntäminen kirjoitustehtävien luomisessa voisi lisätä kirjoittamistehtävien mielekkyyttä. Opettajien palaute puolestaan keskittyy enemmän virheiden korjaamiseen kuin tekstin sisältöön. Yli puolella opettajista on kuitenkin tapana motivoida opiskelijoita työstämään valmiita tekstejä palautteiden pohjalta. Palautteen tarkoitus puolestaan nähtiin enimmäkseen opiskelijoiden taitoja kehittävänä mutta esiin nousivat myös motivaatioon vaikuttaminen sekä vahvuuksien ja heikkouksien esille tuominen.

I den här studien analyseras lärarnas uppfattningar om skrivundervisningen och skriftlig lärarresponsen i det andra inhemska språket svenska i gymnasiet. Fokus ligger i lärarnas beskrivningar av olika övningstyper som används i skrivundervisningen, hurdana responstyper de använder när de ger skriftlig respons samt vad de anser är responsens syfte. Temat är samhälleligt viktigt för att bevara svenskans ställning i det finska samhället och förbättra finländarnas flerspråkighet. Enligt utredningen av finska gymnasiestuderandes språkkunskaper i läroämnet det andra inhemska språket svenska uppnår allt flera studeranden språkkunskapsnivån B1.1 undervisningen syftar till (Juurakko-Paavola, 2023). Den teoretiska referensramen baserar sig på tidigare forskning om andraspråkskrivande och effektiva responspraxis. Andraspråksskrivande behandlas genom kognitiva, sociokulturella och kommunikativa perspektiv, som stöder den inlärningssyn i Grunderna för gymnasiets läroplan (Utbildningsstyrelsen, 2019). Skrivande anses således som både individuell och samhällelig process som utveckling av språkkunskaper. Vidare analyseras skriftlig lärarrespons utifrån sådana responspraxis som stöder inlärningen. Sådan respons bör ges under skrivprocessen, vara selektiv, utgöra dialog mellan skribent och responsgivare, motivera till bearbetning av texter och vara begriplig och lärandefrämjande (Aasen & Kvithyld, 2011). Fem svensklärare från tre olika gymnasier i olika delar av Finland deltog i undersökningen. Materialet samlades in genom halvstrukturerade intervjuer och materialet består av de insamlade intervjuernas grova transkriberingar. Halvstuktrerad intervju möjliggjorde att lärarna borde motivera sitt svar och jag kunde fråga följdfrågor för mer djupare svar jämförd med exempelvis enkätformulär. Intervjuerna organiserades på lärarnas gymnasier mellan 15.1.-6.3.2026. Materialet analyserades med både material- och teoribaserad innehållsanalys. Med den materialbaserade innehållsanalysen analyserades lärarnas uppfattningar om skrivuppgifter i svensklektioner i gymnasiet samt lärarnas beskrivningar om skrivprocessen. Med den teoribaserade analysen utreddes lärarnas responssätt samt deras uppfattningar om responsens syfte. Responssättet analyserades med hjälp av Ellis (2009) och Chan och Luos (2022) typologier. Responsens syfte i sin tur analyserades med hjälp av Dawsons m.fl. (2019) kategorier som beskriver responsen fyra olika syften: att motivera betyg, utveckling av kunskaper, affektivt syfte och identifiering av styrkor och svagheter. Resultaten visar att studentexamens delområdet skriftliga framställning påverkar i hög grad skrivuppgifter som genomförs på gymnasiets svensklektioner. Dessutom används huvudsakligen lärobokens uppgifter, och majoriteten av de lärare som deltog i studien nämner inte att de utnyttjar andra digitala verktyg eller AI för att skapa egna uppgifter, vilket skulle göra uppgifterna mer meningsfulla. Lärarnas respons i sin tur fokuserar mer på felkorrigeringen än på textens innehåll. Över hälften av lärarna uppger att de motiverar studeranden att bearbeta deras färdiga texter utifrån lärarresponsen. Responsen syfte uppfattades i huvudsak som att utveckla studerandes språkkunskaper, men även att påverka motivationen samt att identifiera styrkor och svagheter.