Identity Construction Through Translanguaging: Agency and Constraint in International Student Interactions

Abstract

This thesis investigates identity construction through translanguaging among international students in an English as a Lingua Franca context. Previous research has not widely examined a configuration in which participants have varying levels of proficiency in both English and the target language, German, have limited contact with locals, and use ELF as their sole common language. The study examines how the respondents view their translanguaging practices and what these practices reveal about their identity construction. The data for the study were collected through semi-structured interviews with two respondents who had participated in a language immersion course held in Trier, Germany. The interviews were conducted online. The recorded interviews were then transcribed and analysed. Bucholtz and Hall’s sociocultural linguistic approach was chosen as the analytical framework because it treats identity as produced in linguistic interaction. The findings suggest that translanguaging enables identity construction, but the speakers’ control over that construction is limited. In this study, identity is shown to be situationally dependent on interactional context, with speakers occupying different identity positions. Other interlocutors, not only the speaker, play a role in shaping how identity is produced. As such, identity remains inherently partial, as the speakers cannot fully control how their projected identities are received in interaction. These findings establish identity construction as a multi-layered process that is shaped by interactional, interpersonal, and broader ideological and institutional influences.

Tämä tutkielma tarkastelee identiteetin rakentumista translanguaging-ilmiön kautta kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa, jotka kommunikoivat English as a Lingua Franca (ELF) -kontekstissa. Aiempi tutkimus ei ole laajasti käsitellyt tilannetta, jossa osallistujilla on vaihtelevat kielitaidot sekä englannissa että kohdekielessä, saksassa, tilanteessa, joissa heidän kontaktinsa paikallisväestöön on rajallista ja joissa ELF toimii heidän ainoana yhteisenä kielenään. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten osallistujat kuvaavat translanguaging-käytänteitään ja mitä nämä käytänteet paljastavat heidän identiteettinsä rakentumisesta. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla kahdelta henkilöltä, jotka olivat osallistuneet intensiivikurssille Trierissä, Saksassa. Haastattelut toteutettiin verkossa, minkä jälkeen ne litteroitiin ja analysoitiin. Analyysimenetelmänä käytettiin Bucholtzin ja Hallin sosiokulttuurista lingvististä viitekehystä, joka tarkastelee identiteettiä kielellisessä vuorovaikutuksessa rakentuvana ilmiönä. Tulokset osoittavat, että translanguaging mahdollistaa identiteetin rakentumisen, mutta puhujan kontrolli tähän rakentumiseen on rajallinen. Tässä tutkimuksessa identiteetin havaitaan olevan tilannesidonnainen ja riippuvainen vuorovaikutuskontekstista, jossa puhujat omaksuvat erilaisia identiteettipositioita. Myös muut vuorovaikutuksen osapuolet vaikuttavat siihen, miten identiteetti rakentuu. Tutkimuksen mukaan identiteetti jää väistämättä osittaiseksi, sillä puhujat eivät voi täysin hallita sitä, miten heidän ilmaisemansa identiteetit tulkitaan. Tulokset osoittavat, että identiteetin rakentuminen translanguagingin kautta on moniulotteinen prosessi, jota muovaavat vuorovaikutukselliset, sosiaaliset sekä laajemmat ideologiset ja institutionaaliset tekijät.