Suomalaisten ystävyyssuhteet : Tyytyväisyys ystävyyssuhteisiin ja ystävien määrä sosiodemografisten taustatekijöiden valossa

Abstract

Läheissuhteet ovat luonteeltaan dynaamisia. Yksilöiden läheissuhteet, oli kyseessä sitten suhde perheeseen tai ystäväpiiriin, käyvät läpi monia vaiheita ja muutoksia läpi elämänkaaren. Kaikista näistä muutoksista huolimatta, ystävyyssuhteet nousevat esiin yhtenä merkittävimmistä hyvinvoinnin ja onnellisuuden ennustajista läpi elämän. Ystävien tarjoama vertaistuki auttaa navigoimaan elämän haasteita ja murroskohtia kaikissa ikäluokissa. Läheisiin ystäviin voidaan tukeutua niin kriisitilanteissa kuin arjen pienissä haasteissa, oli kyseessä sitten työn tai koulun aiheuttama stressi tai konkreettinen apu arjen askareissa. Vaikka tämä ystävien tarjoama tuki on tärkeässä roolissa läpi koko elämän, se tuki, mitä teini-ikäiset tarjoavat toisilleen eroaa huomattavasti keski-ikäisten keskinäisestä stressinlievityksestä ja eläkeikäisten vertaistuesta isojen terveydentilan tai muiden elämänmuutosten yhteydessä. Miten muuttuva sosiaalinen ympäristö ja elämänvaihe vaikuttavat ystävyyssuhteisiimme? Tässä tutkielmassa etsitään vastausta tähän kysymykseen. Tutkielmassa on tarkasteltu kaikkia ikäluokkia, mutta erityishuomiota on kiinnitetty aikuisten ihmisten ystävyyssuhteisiin, koska tutkimuskirjallisuus on tämän ikäluokan osalta yllättävän vajavaista.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan erilaisten sosiodemografisten taustatekijöiden vaikutusta suomalaisten ystävyyssuhteisiin ristiintaulukoinnin ja logistisen regressioanalyysin keinoin. Tutkimuksen kohteena on sekä ystävien määrä että vastaajien henkilökohtaiset arviot siitä, miten tyytyväisiä he ovat ystävyyssuhteisiinsa. Tutkielmassa on keskitytty iän, sukupuolen, pääasiallisen toimen ja kotitalouden tyypin vaikutusten selvittämiseen. Tutkielma on myös osa Erik Allardtin hyvinvointitutkimuksen perinnettä. Tämän pro gradun aineisto ’’Hyvinvointitutkimus 2017’’ on osittainen uusinta Erik Allardtin 1970-luvulla tekemästä kyselytutkimuksesta, joka mittasi 15–79-vuotiaiden suomalaisten hyvinvoinnin eri osa-alueita. Näitä osa-alueita ovat elintaso, yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttaminen. Ystävyyssuhteet lukeutuvat yhteisyyssuhteiden alle yhdessä perhesuhteiden ja paikallisyhteisyyden kanssa, ja ovat merkittävä osa ihmisen sosiaalista hyvinvointia. Analyysin tulosten mukaan etenkin sukupuoli nousi merkittäväksi erottavaksi tekijäksi, kun tarkasteltiin ystävyyssuhteiden määrää, mutta eroja oli havaittavissa myös tyytyväisyydessä. Lisäksi iällä oli huomattava vaikutus etenkin siihen, miten tyytyväisiä vastaajat olivat ystävyyssuhteisiinsa. Vanhin, 63–79-vuotiaiden ikäryhmä oli kaikista tyytyväisin ystävyyssuhteisiinsa. Tutkielman tulokset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun yksinäisyysepidemiasta niin iän kuin sukupuolen näkökulmasta.