Henkisen väkivallan havaitseminen työpaikoilla: Sukupolvien väliset erot ja yhteys luottamukselliseen ilmapiiriin vuoden 2024 työolobarometrissä
Markkola, Roosa; Mönkkönen, Vilja (2026)
Markkola, Roosa
Mönkkönen, Vilja
2026
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605216122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605216122
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää sukupolvien välisiä eroja henkisen väkivallan havaitsemisesta työpaikoilla esihenkilön ja työkavereiden taholta sekä havaitsemisen yhteyttä työpaikan luottamukselliseen ilmapiiriin. Toteutimme tutkimuksemme määrällisin menetelmin analysoimalla kvantitatiivista aineistoa. Henkinen väkivalta työpaikoilla on tulkinnanvarainen ilmiö ja sen määritelmät vaihtelevat. Aiemmat tutkimukset osoittavat henkisen väkivallan vaikuttavan työyhteisön hyvinvointiin ja puolestaan psykologisen turvallisuuden vaikuttavan yritysten ja työntekijöiden suorituskykyyn. Näiden lisäksi sukupolvien välillä on havaittu eroavaisuuksia esimerkiksi arvoissa, asenteissa sekä henkilökohtaisissa suhtautumisissa työelämään. Mannheimin sukupolviteorian mukaan sukupolvet muodostuvat samanikäisyyden lisäksi yhteisestä kokemusmaailmasta, joka muodostuu jaetuista, yhteiskunnallisesti merkittävistä, historiallisista ja sosiaalisista kokemuksista. Tutkimuksessamme vertailimme X-, Y- ja Z-sukupolvien välisiä eroja henkisen väkivallan havaitsemisessa.
Tutkimuksemme aineistona oli vuonna 2024 Työ- ja elinkeinoministeriön teettämä työolobarometri, jonka avulla kartoitettiin 18–64-vuotiaiden palkansaajien työelämän laatua. Sukupolvien välistä eroa henkisen väkivallan havaitsemiseen tutkittiin Kruskal-Wallisin -testillä. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla tutkittiin puolestaan henkisen väkivallan havaitsemisen yhteyttä työpaikan luottamukselliseen ilmapiiriin. Molemmissa tutkimuskysymyksissä henkistä väkivaltaa analysoitiin sekä esihenkilön että työkavereiden taholta.
Tutkimuksemme tulosten mukaan sukupolvien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja henkisen väkivallan havaitsemisessa. Analysoitaessa tuloksia henkisen väkivallan havaitsemisesta sekä työkaverin että esihenkilön taholta huomattiin, että vanhemmat sukupolvet havaitsivat enemmän henkistä väkivaltaa nuorempiin verrattuna. Tämän lisäksi henkinen väkivalta ja luottamuksellinen ilmapiiri olivat positiivisesti yhteydessä toisiinsa. Mitä enemmän henkistä väkivaltaa havaittiin työkaverin tai esihenkilön taholta, sitä heikommin työpaikan ilmapiiriä luonnehdittiin luottamukselliseksi. Tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa siinä, että sukupolvien välillä havaittiin eroavaisuuksia. Tulokset kuitenkin poikkesivat aikaisemmista tutkimuksista siinä, minkä sukupolvien välillä eroja esiintyi. Henkisen väkivallan havaitsemisen yhteys luottamuksellisen ilmapiirin kokemiseen täydensi aikaisempia tutkimuksia psykologisen turvallisuuden vaikutuksesta työyhteisöön.
Tutkimuksemme aineistona oli vuonna 2024 Työ- ja elinkeinoministeriön teettämä työolobarometri, jonka avulla kartoitettiin 18–64-vuotiaiden palkansaajien työelämän laatua. Sukupolvien välistä eroa henkisen väkivallan havaitsemiseen tutkittiin Kruskal-Wallisin -testillä. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla tutkittiin puolestaan henkisen väkivallan havaitsemisen yhteyttä työpaikan luottamukselliseen ilmapiiriin. Molemmissa tutkimuskysymyksissä henkistä väkivaltaa analysoitiin sekä esihenkilön että työkavereiden taholta.
Tutkimuksemme tulosten mukaan sukupolvien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja henkisen väkivallan havaitsemisessa. Analysoitaessa tuloksia henkisen väkivallan havaitsemisesta sekä työkaverin että esihenkilön taholta huomattiin, että vanhemmat sukupolvet havaitsivat enemmän henkistä väkivaltaa nuorempiin verrattuna. Tämän lisäksi henkinen väkivalta ja luottamuksellinen ilmapiiri olivat positiivisesti yhteydessä toisiinsa. Mitä enemmän henkistä väkivaltaa havaittiin työkaverin tai esihenkilön taholta, sitä heikommin työpaikan ilmapiiriä luonnehdittiin luottamukselliseksi. Tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa siinä, että sukupolvien välillä havaittiin eroavaisuuksia. Tulokset kuitenkin poikkesivat aikaisemmista tutkimuksista siinä, minkä sukupolvien välillä eroja esiintyi. Henkisen väkivallan havaitsemisen yhteys luottamuksellisen ilmapiirin kokemiseen täydensi aikaisempia tutkimuksia psykologisen turvallisuuden vaikutuksesta työyhteisöön.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11895]
