Opettajien ammattilehtien keskustelu kurittomuuden syistä vuosina 1927–1939

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen opettajien ammattilehtien kirjoittelua koulun kurittomuuden syihin liittyen. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyvästä opettajien ammattilehdestä, jotka ovat Opettajain lehti sekä Kristillinen kasvatus. Lisäksi olen käyttänyt tarpeen mukaan aineistona kansakoulun toimintaan liittyviä lakeja ja säädöksiä, sekä muuta tarpeelliseksi osoittautunutta aikalaislehdistöä. Kristillinen kasvatus oli luonteeltaan vahvan kristillinen lehti, jota julkaisi Suomen kristillinen opettajaliitto vuodesta 1927 alkaen. Lehden tarkoituksena oli kasvatuksen perustaminen kristinuskon varaan, sillä sen julkaisijat eivät pitäneet maallista kasvatusta riittävänä. Opettajain lehti alkoi ilmestyä vuonna 1905. Sitä julkaisi Kansakoulunopettajain Osakeyhtiö Valistus, jonka perustajina oli kansakoulunopettajia. Molemmat lehdet oli tarkoitettu opettajille sekä kasvatuksesta kiinnostuneille. Tutkimustehtävänäni on selvittää, mitä syitä koulussa ilmenevälle kurittomuudelle annetaan näiden 1900-luvun alun opettajien ammattilehtien kirjoituksissa. Lisäksi selvitän, oliko lehtien näkemyksissä kurittomuuden syistä havaittavissa eroja. Tarkastelen myös sitä, missä määrin 1900-luvun alun yhteiskunnan vahva kristillisyys heijastui keskusteluun kurittomuudesta maallisemmassa Opettajain lehdessä, vai oliko se nimenomaan vahvan uskonnollisen Kristillisen kasvatuksen ominainen piirre. Tutkimuksen rajaus alkaa Kristillisen kasvatuksen ilmestymisen alkamisesta vuoden 1927 tammikuussa, päättyen talvisodan alkamiseen 30.11.1939. Rajauksella pyrin sulkemaan sota-ajan aiheuttaman poikkeustilan tutkimuksen ulkopuolelle, jolloin voin tarkastella nimenomaan rauhan ajan suomalaiseen koululaitokseen liittyvien näkemyksien esiintymistä lehdissä.

Tutkimuksen menetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen asetelma on vertaileva, mikä yhdistettynä valittuun menetelmään mahdollistaa aineiston ryhmittelyn ja vertailun. Täten mahdollistuu yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien etsiminen ja tunnistaminen lehtien kirjoituksista. Ryhmittelyn olen tehnyt aineistosta esiin nousevien teemojen mukaisesti, minkä vuoksi tutkimus etenee aineistosta esiin nousseiden teemojen mukaan teemoitellusti.

Lehdistä esiin nousseet syyt kurittomuudelle olivat moninaisia, liittyen lainsäädäntöön, oppilaiden perheisiin ja kotiin sekä opettajien toimintaan. Lainsäädäntöön liittyvät syyt kurittomuudelle olivat esillä erityisesti Opettajain lehden kirjoituksissa, ja ne painottuivat ruumiillisen kurin kiellon kritisoimiseen, oppivelvollisuuden aiheuttamaan oppilasaineksen muutokseen sekä oppilaiden erottamisen ja apukouluun siirtämisen vaikeuteen. Oppilaiden koteihin liittyvät syyt olivat esillä kummassakin lehdessä, joissa osansa saivat työväen toiminta, kotien löysä kurinpito sekä kuuliaisuuden opettamisen sivuuttaminen. Näistä kaksi ensimmäistä olivat esillä kummassakin lehdessä, kun taas kuuliaisuutta sekä vanhemmille että Jumalalle korostettiin Kristillisessä kasvatuksessa, alleviivaten lehden kristillistä otetta. Opettajain lehdessä kuuliaisuus oli esillä ilman uskonnollista vivahdetta opettajille alistumisen kautta. Uskonnollisia viittauksia oli esillä molemmissa lehdissä, mutta ne korostuivat Kristillisen kasvatuksen teksteissä. Opettajiin liittyvät syyt olivat erilaisimpia. Opettajain lehti korosti oppilaan ja opettajan ymmärtävää vuorovaikutusta sekä riittävän ja sopivan haastavan työn jakamista oppilaille. Kristillinen kasvatus taas korosti opettajan roolia välittäjänä Jumalan ja oppilaan välillä, alleviivaten opettajan henkilökohtaisen uskonnottomuuden aiheuttamaa kurittomuutta. Lehtien kirjoituksissa oli siis havaittavissa eroja esimerkiksi uskonnollisuuden painottamisen suhteen, mutta sitä ilmeni molemmissa lehdissä, korostaen aikakauden kristillistä vivahdetta.