Teollisen ostajan suojausstrategia volatiileilla sähkömarkkinoilla

Abstract

Sähkömarkkinat ovat murroksessa energia-alan rakenteellisten muutosten, geopoliittisten kriisien sekä etenkin kasvaneen sääriippuvaisen uusiutuvan energiantuotannon myötä. Aiempaa epävakaamman toimintaympäristön myötä sähkön hinnan volatiliteetti on kasvanut ja markkinoiden ennustettavuus on heikentynyt lyhyellä aikavälillä. Tämän seurauksena tehokkaan suojausstrategian merkitys on korostunut entistä tärkeämmäksi, sillä onnistuneella riskienhallinnalla voidaan parantaa yrityksen taloudellista vakautta. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on kuvata keskeisimpiä teollisen ostajan riskejä, suojausinstrumentteja sekä suojauskeinoja sähkömarkkinoilla, jonka pohjalta luodaan viisivaiheinen suojausstrategia. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena sekä siitä löytyy yksinkertaistettuja laskuja esimerkkien tueksi. Kandidaatintyön teoriaosassa käsitellään sähkön spot-hinnan muodostuminen, keskeiset ostajan riskit sekä yleisimmät suojausinstrumentit. Työn käsittelyosassa luodaan viisivaiheinen suojausstrategia, jonka avulla aktiivista riskienhallintaa voidaan toteuttaa. Kandidaatintyössä tunnistetut keskeisimmät teollisen ostajan riskit ovat aluehintariski, systeemihintariski, volyymiriski, tase- ja säätösähköriski, vastapuoliriski sekä likviditeettiriski. Riski-tyypeiltä täytyy suojautua monipuolisilla keinoilla, jotta haluttu suojaustaso saavutetaan. Soveltuvia suojausinstrumentteja riskienhallintaan ovat futuurit, forward-sopimukset, optiot sekä PPA-sopimukset. Suojauskeinoista kysyntäjouston, luottorajan sekä aikahajauttamisen avulla teollinen toimija pystyy suojaamaan omaa toimintaansa. Arvioitu vaikuttavuus sekä kustannustehokkuus ovat keskeisessä roolissa suojausinstrumenttien ja suojauskeinojen valinnassa. Työssä luotu teollisen ostajan suojausstrategia jakautuu viiteen osaan. Suojausstrategian ensimmäisessä vaiheessa määritetään tavoiteltu suojausaste sekä tunnistetaan yrityksen sähkönkulutuksesta baseload- ja peak load -kuorma. Tämän jälkeen tarkastellaan tulevaisuuden ti-lannetta tehtaan arvioidun sähkönkulutuksen sekä sähkön hintaennusteiden pohjalta. Kolmannessa vaiheessa tunnistetaan sähkön ostoon liittyvät keskeiset riskit ja arvioidaan niiden vaikutuksia esimerkiksi VaR-analyysin ja luottoluokituksen avulla. Neljännessä vaiheessa valitaan soveltuvat suojauskeinot yrityksen riskienhallintapolitiikan, riskinsietokyvyn sekä suojausinstrumenttien kustannusten perusteella. Viimeisessä vaiheessa suojausstrategia toimeenpannaan käytäntöön ja sen toimivuutta valvotaan jatkuvasti. Strategian tehokkuutta voidaan arvioida muun muassa kustannus-, herkkyys- ja skenaarioanalyysien avulla. Keskeistä suojausstrategiassa on jatkuva oman toiminnan seuranta sekä kyky mukauttaa strategiaa muuttuvien markkinaolosuhteiden mukaan.