’’Handsprit överallt och pandemi som bossar’’: En multimodal analys av låten Karantän av Samir & Viktor med TIX

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen ruotsinkielisen musiikkivideon Karantän kuvan ja tekstin välistä suhdetta multimodaalisen analyysin avulla. Kappale on ruotsalaisen musiikkiduo Samir Badranin ja Viktor Friskin sekä norjalaisen Andreas ”TIX” Haukelandin yhteistyönä syntynyt kappale vuodelta 2020. Aineistoni koostuu kolmesta musiikkivideolta valitusta kuvasta sekä kuvien yhteydessä esiintyvistä lyriikkapätkistä. Analyysissa hyödynnän kolmea metafunktiota, jotka ovat ideationaalinen, interpersoonainen ja sommitelmallinen. Kappaleen ja musiikkivideon teemana ovat koronapandemia ja karanteeni. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten valitut kuvat ja lyriikkapätkät Karantän-musiikkivideosta toimivat yhdessä ja millaisen kuvan ne katselijalle välittävät koronapandemiasta ja karanteenista. Vertailen löydöksiä keskenään ja tutkin, tukevatko löydökset toisiaan vai syntyykö niiden välille ristiriitoja. Hyödynnän tutkimuksessa multimodaalista analyysiä, joka perustuu kuvan ja tekstin käsitteisiin sekä kolmeen metafunktioon. Teoreettinen viitekehys pohjautuu Kressin ja van Leeuwenin (2006) teokseen Reading Images: The Grammar of Visual Design. Jokainen valittu kuva analysoidaan kaikkien kolmen metafunktion avulla, kun taas lyriikkakatkelmat tarkastellaan ideationaalisen ja interpersoonaisen metafunktion näkökulmasta. Metafunktioiden avulla tarkastelen sekä kuvien ja lyriikoiden sisällöllisiä merkityksiä, osallistujien välisiä suhteita että visuaalisia elementtejä. Menetelmä mahdollistaa kuvien ja tekstin systemaattisen vertailun ja sen arvioimisen, tukevatko ne toisiaan vai tuottavatko ne ristiriitaisia tulkintoja. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että musiikkivideosta valitut kuvat ja lyriikat rakentavat pandemian ja karanteenin kokemusta eri tavoin ja osin ristiriitaisesti. Lyriikat korostavat pandemian yksinäisyyttä, arjen rajoituksia, taloudellista epävarmuutta ja pitkään jatkunutta henkistä kuormitusta. Kuvat sen sijaan korostavat ennen kaikkea teknologian vahvaa läsnäoloa, etäyhteyksiä sekä fyysistä eristäytymistä, mutta myös yhdessäoloa. Joissakin kuvissa pandemiateema ei näy lainkaan. Kuvan ja tekstin välinen suhde on siten epätasapainoinen: teksti tuo esiin pandemian emotionaalisen todellisuuden, kun taas kuvat viittaavat siihen vain osittain tai sivuuttavat sen kokonaan.

I denna kandidatavhandling studerar jag samspelet mellan bild och text i den svenskspråkiga låten Karantän. Låten är gjord i samarbete med den svenska musikduon Samir Badran och Viktor Frisk och den norska artisten Andreas ”TIX” Haukeland. Mitt material består av tre bilder och tre lyrikutdrag från musikvideon till Karantän. I analysen använder jag multimodal analys och tre metafunktioner: den ideationella, den interpersonella och den kompositionella. Temat för låten är coronapandemin och karantänen. Syftet med studien är att undersöka hur de utvalda bilderna och lyrikutdragen till musikvideon samspelar och vilka budskap de förmedlar till betraktaren om coronapandemin och karantänen. Jag jämför fynden och undersöker om de stöder varandra eller om det uppstår motsägelser mellan dem. Jag tillämpar multimodal analys som bygger på begreppen bild och text samt på tre metafunktioner. Den teoretiska referensramen utgår från Kress och van Leeuwens (2006) verk Reading Images: The Grammar of Visual Design. Varje bild analyseras med hjälp av alla tre metafunktionerna, medan lyrikutdragen analyseras utifrån den ideationella och den interpersonella metafunktionen. Genom metafunktionerna undersöker jag både de innehållsliga betydelserna i bilderna och lyriken, relationerna mellan deltagarna samt de visuella elementen. Metoden möjliggör en systematisk jämförelse mellan bild och text och en bedömning av om de stöder varandra eller skapar motsägelsefulla tolkningar. Resultaten visar att de utvalda bilderna och lyrikutdragen från musikvideon förmedlar erfarenheten av pandemin och karantänen på olika och delvis motsägelsefulla sätt. Lyriken betonar pandemins ensamhet, vardagliga coronariktlinjer, ekonomisk osäkerhet och långvarig psykisk belastning. Bilderna lyfter däremot främst fram teknikens starka närvaro, distanskommunikation och både fysisk isolering och fysisk närvaro. I vissa bilder syns pandemitemat inte alls. Samspelet mellan bild och text blir därför obalanserat: lyriken framställer pandemins emotionella verklighet, medan bilderna endast delvis anknyter till pandemin eller helt lämnar den utanför.