"Puhalletaanko yhteen hiileen vai ei." : Työhyvinvoinnin rakentuminen päiväkodin kasvatushenkilöstön puheessa
Jyrkkäranta, Milja; Linden, Elena (2026)
2026
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605206023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605206023
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään sitä, millaisia merkityksiä päiväkodin kasvatushenkilöstö antaa työhyvinvoinnille. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi sitä, mikä merkitys päiväkodin kollegiaalisuudella ja työyhteisöllä on yksilön työhyvinvoinnin kannalta sekä sitä, minkälaisia vaikutusmahdollisuuksia yksilöllä on työhyvinvointiinsa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä työhyvinvointi määritellään kokonaisvaltaisesti rakentuvaksi ilmiöksi. Tällöin työhyvinvointiin vaikuttaa yksilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä organisaatioon liittyvät tekijät. Kokonaisvaltaisessa työhyvinvoinnin käsityksessä yksilön hyvinvointiin vaikuttaa lisäksi se ympäristö, jossa yksilö toimii ja työskentelee. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi työn vaatimus- ja voimavaratekijöiden (Job demands-resources) -mallia. Työhyvinvointiin vaikuttavat vaatimustekijät kuormittavat yksilöä, kun taas voimavaratekijät ylläpitävät ja parantavat yksilön työhyvinvointia.
Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui henkilöstöä kahdesta kunnasta. Haastatteluja toteutettiin yhteensä neljä. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 12 päiväkotien työntekijää.
Haastateltavat toimivat varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävissä. Tutkimusaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Litteroitu aineisto pelkistettiin ja teemoiteltiin tutkimusongelman kannalta mielekkäisiin teemakokonaisuuksiin. Teemakokonaisuudet muodostivat vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Tulokset osoittivat, että arjen työhyvinvointi rakentuu työntekijöiden puheessa kolmesta teemasta, jotka ovat työn vaatimustekijät, työn voimavaratekijät ja päiväkodin työntekijöiden ammatillisuus. Kollegiaalisuuden ja kollegiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä työhyvinvoinnille kuvaavat työyhteisön ja työtiimin teemat. Lopuksi yksilön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhyvinvointiinsa liittyen rakentuu kuvaamaan kaksi teemaa, jotka ovat työkyvyn ylläpitäminen ja yksilön voimattomuus.
Työhyvinvoinnin erilaiset näkökulmat kietoutuvat tiiviisti toisiinsa, kun yksi ilmiö vaikuttaa toiseen. Tämän vuoksi tutkimuksen tulokset ovat myös tiiviisti toisiinsa kietoutuneita. Aineiston analyysin myötä voitiin kuitenkin todeta työn vaatimus- ja voimavaratekijöiden määrittävän työntekijöiden kokemaa työhyvinvointia. Keskeinen päiväkodin kasvatushenkilöstön työhyvinvointiin sekä positiivisesti, että negatiivisesti vaikuttava tekijä oli kollegiaalisuus sekä kollegiaalinen tuki, joka näyttäytyi aineistossa läpileikkaavasti.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä työhyvinvointi määritellään kokonaisvaltaisesti rakentuvaksi ilmiöksi. Tällöin työhyvinvointiin vaikuttaa yksilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä organisaatioon liittyvät tekijät. Kokonaisvaltaisessa työhyvinvoinnin käsityksessä yksilön hyvinvointiin vaikuttaa lisäksi se ympäristö, jossa yksilö toimii ja työskentelee. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi työn vaatimus- ja voimavaratekijöiden (Job demands-resources) -mallia. Työhyvinvointiin vaikuttavat vaatimustekijät kuormittavat yksilöä, kun taas voimavaratekijät ylläpitävät ja parantavat yksilön työhyvinvointia.
Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui henkilöstöä kahdesta kunnasta. Haastatteluja toteutettiin yhteensä neljä. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 12 päiväkotien työntekijää.
Haastateltavat toimivat varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävissä. Tutkimusaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Litteroitu aineisto pelkistettiin ja teemoiteltiin tutkimusongelman kannalta mielekkäisiin teemakokonaisuuksiin. Teemakokonaisuudet muodostivat vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Tulokset osoittivat, että arjen työhyvinvointi rakentuu työntekijöiden puheessa kolmesta teemasta, jotka ovat työn vaatimustekijät, työn voimavaratekijät ja päiväkodin työntekijöiden ammatillisuus. Kollegiaalisuuden ja kollegiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä työhyvinvoinnille kuvaavat työyhteisön ja työtiimin teemat. Lopuksi yksilön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhyvinvointiinsa liittyen rakentuu kuvaamaan kaksi teemaa, jotka ovat työkyvyn ylläpitäminen ja yksilön voimattomuus.
Työhyvinvoinnin erilaiset näkökulmat kietoutuvat tiiviisti toisiinsa, kun yksi ilmiö vaikuttaa toiseen. Tämän vuoksi tutkimuksen tulokset ovat myös tiiviisti toisiinsa kietoutuneita. Aineiston analyysin myötä voitiin kuitenkin todeta työn vaatimus- ja voimavaratekijöiden määrittävän työntekijöiden kokemaa työhyvinvointia. Keskeinen päiväkodin kasvatushenkilöstön työhyvinvointiin sekä positiivisesti, että negatiivisesti vaikuttava tekijä oli kollegiaalisuus sekä kollegiaalinen tuki, joka näyttäytyi aineistossa läpileikkaavasti.