Työväkivallan ennaltaehkäisy, hallinta ja jälkihoito työvoimaviranomaisten työssä
Vilkki, Emmaliina (2026)
2026
Ympäristö- ja energiatekniikan DI-ohjelma - Programme in Environmental and Energy Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605206022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605206022
Tiivistelmä
Diplomityön tavoitteena oli selvittää työväkivallan esiintymistä ja työväkivallan ennaltaehkäisyn, hallinnan ja jälkihoidon toteutumista Lahden työllisyyspalveluilla sekä sitä, miten työväkivallan ennaltaehkäisyä, hallintaa ja jälkihoitoa voitaisiin kehittää.
Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi toteutettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluita sekä työntekijöille suunnattu strukturoitu kysely. Haastatteluiden toteutuksen aikana haastateltiin seitsemää Lahden työllisyyspalveluiden asiakastyötä tekevää työntekijää sekä kolmea esihenkilöä. Haastatteluiden analysoinnissa käytettiin temaattista analyysiä. Työntekijöille suunnattu kysely toteutettiin haastatteluiden jälkeen, ja sen vastausprosentti oli 16 %.
17 % kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli kohdannut viimeisen vuoden aikana asiakkaan heihin kohdistamaa työväkivaltaa. Haastatelluista työntekijöistä kolme seitsemästä oli kohdannut työväkivaltaa viimeisen vuoden sisällä. Yleisin esiintynyt työväkivallan muoto oli sanallinen väkivalta: sanalliset loukkaukset, virkailijan haukkuminen, sanalliset uhkaukset ja haistattelu.
Työntekijöille suunnatun kyselyn mukaan 70 % työväkivaltaa kohdanneista työntekijöistä ei ollut aina tehnyt kohtaamastaan työväkivallasta vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoitusta. Yksi syy vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoituksen tekemättä jättämiselle oli kyselyn mukaan se, etteivät aiemmin tehdyt vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoitukset olleet työntekijän mielestä johtaneet toimenpiteisiin. Kyselyssä ja haastatteluissa kävi myös ilmi, että työntekijät saattavat vähätellä työväkivaltatilanteita ja pitää erityisesti sanallista työväkivaltaa normaalina osana työtä.
Työväkivaltaan liittyviä turvallisuusasioita tulisi pitää enemmän esillä organisaatiossa - myös työväkivaltaa ennakoiden, eikä vasta sitten kun jotain sattuu. Sattuneita työväkivaltatilanteita tulisi käydä henkilöstön kanssa läpi ja henkilöstölle tulisi kertoa, mihin mahdollisiin toimenpiteisiin tehdyt vaara-, uhka- ja läheltä piti- ilmoitukset ovat johtaneet. Myös turvallisuusohjeiden sisältöä tulisi käydä henkilöstön kanssa läpi ja niiden lukemisesta tulisi muistuttaa. Yhteisistä työväkivallan ennaltaehkäisyyn, hallintaan ja jälkihoitoon liittyvistä toimintatavoista tulisi työntekijöiden mielestä käydä myös keskustelua.
Työntekijöiden mielestä turvallisuuskoulutus on ollut riittämätöntä. Kyselyssä vain 29 % vastaajista vastasi, että turvallisuuskoulutus on ollut riittävää viimeisen vuoden aikana. Työntekijät kaipasivat erityisesti käytännönläheistä turvallisuuskoulutusta uhkaavissa tilanteissa toimimiseen. Vain 4 % kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli sitä mieltä, että uhkaavissa tilanteissa toimimista on harjoiteltu riittävästi käytännössä.
Lisäksi organisaation turvallisuuskulttuuria tulisi kehittää ja organisaatioon tulisi perustaa turvallisuustyöryhmä, jonka vastuulla olisi turvallisuusasioiden kehittäminen. Vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoitusten tekemiseen matalammalla kynnyksellä tulisi kannustaa ja vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoituksia tulisi hyödyntää toiminnan kehittämisessä entistä paremmin. Lisäksi jälkihoidon toteuttamiseen kaivattiin systemaattisempaa otetta. 63 % kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli sitä mieltä, että väkivallan uhka on hallinnassa Lahden työllisyyspalveluilla. The aim of this Master of Science thesis was to explore the prevalence of workplace violence and the state of workplace violence prevention, management and post-incident support in the employment services of the city of Lahti. The goal of this thesis was also to find out, how workplace violence prevention, management and post-incident support in the Lahti employment services could be improved.
Semi-structured interviews were carried out as well as a survey for the employees of the Lahti employment services. Seven employees and three supervisors of the Lahti employment services were interviewed. Thematic analysis was used to analyze the interviews. The survey for the employees was carried out after the interviews and the response rate of the survey was 16 %.
17 % of the employees that responded to the survey had faced workplace violence conducted by a customer during the past year. Three out of seven of the interviewed employees had faced workplace violence during the past year. The most common form of workplace violence was verbal aggression: verbal abusing, verbally insulting the employee, verbal threats and swearing at the employee.
According to the survey 70 % of the employees that had faced workplace violence had not reported the incident. According to the survey one reason for the underreporting of workplace violence was that the employee was of the opinion that reporting of the incidents hadn’t led to corrective action before. The interviews and the survey also revealed that the employees might trivialise the workplace violence, especially the verbal aggression, and accept it as a part of the job.
Safety matters related to workplace violence prevention, management and post-incident support should be more discussed and kept on the agenda in the Lahti employment services – also when workplace violence hasn’t occurred yet. The occurred workplace violence incidents should be discussed with the employees and it should be presented to the employees to what measures the reported workplace violence incidents have led. The content of the safety instructions should be discussed with the employees and the employees should be reminded to read the safety instructions. The safety practices related to workplace violence prevention, management and post-incident support should also be discussed with the employees.
The employess think that the safety training has been insufficient. Only 29 % of the employees that responded to the survey thought that the safety training had been sufficient during the past year. The employees asked especially for practical training for how to act when facing workplace violence. Only 4 % of the employees that responded to the survey thought that it had been practiced enough, how to act when facing workplace violence.
The safety culture of the organization should also be improved and a safety committee should be formed to improve the safety of the organization. The barrier to reporting workplace violence should be lowered and the reported incidents should be utilized better to improve safety. The post-incident support should also be more systematic. 63 % of the employees responding to the survey thought that the threat of workplace violence is under control.
Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi toteutettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluita sekä työntekijöille suunnattu strukturoitu kysely. Haastatteluiden toteutuksen aikana haastateltiin seitsemää Lahden työllisyyspalveluiden asiakastyötä tekevää työntekijää sekä kolmea esihenkilöä. Haastatteluiden analysoinnissa käytettiin temaattista analyysiä. Työntekijöille suunnattu kysely toteutettiin haastatteluiden jälkeen, ja sen vastausprosentti oli 16 %.
17 % kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli kohdannut viimeisen vuoden aikana asiakkaan heihin kohdistamaa työväkivaltaa. Haastatelluista työntekijöistä kolme seitsemästä oli kohdannut työväkivaltaa viimeisen vuoden sisällä. Yleisin esiintynyt työväkivallan muoto oli sanallinen väkivalta: sanalliset loukkaukset, virkailijan haukkuminen, sanalliset uhkaukset ja haistattelu.
Työntekijöille suunnatun kyselyn mukaan 70 % työväkivaltaa kohdanneista työntekijöistä ei ollut aina tehnyt kohtaamastaan työväkivallasta vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoitusta. Yksi syy vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoituksen tekemättä jättämiselle oli kyselyn mukaan se, etteivät aiemmin tehdyt vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoitukset olleet työntekijän mielestä johtaneet toimenpiteisiin. Kyselyssä ja haastatteluissa kävi myös ilmi, että työntekijät saattavat vähätellä työväkivaltatilanteita ja pitää erityisesti sanallista työväkivaltaa normaalina osana työtä.
Työväkivaltaan liittyviä turvallisuusasioita tulisi pitää enemmän esillä organisaatiossa - myös työväkivaltaa ennakoiden, eikä vasta sitten kun jotain sattuu. Sattuneita työväkivaltatilanteita tulisi käydä henkilöstön kanssa läpi ja henkilöstölle tulisi kertoa, mihin mahdollisiin toimenpiteisiin tehdyt vaara-, uhka- ja läheltä piti- ilmoitukset ovat johtaneet. Myös turvallisuusohjeiden sisältöä tulisi käydä henkilöstön kanssa läpi ja niiden lukemisesta tulisi muistuttaa. Yhteisistä työväkivallan ennaltaehkäisyyn, hallintaan ja jälkihoitoon liittyvistä toimintatavoista tulisi työntekijöiden mielestä käydä myös keskustelua.
Työntekijöiden mielestä turvallisuuskoulutus on ollut riittämätöntä. Kyselyssä vain 29 % vastaajista vastasi, että turvallisuuskoulutus on ollut riittävää viimeisen vuoden aikana. Työntekijät kaipasivat erityisesti käytännönläheistä turvallisuuskoulutusta uhkaavissa tilanteissa toimimiseen. Vain 4 % kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli sitä mieltä, että uhkaavissa tilanteissa toimimista on harjoiteltu riittävästi käytännössä.
Lisäksi organisaation turvallisuuskulttuuria tulisi kehittää ja organisaatioon tulisi perustaa turvallisuustyöryhmä, jonka vastuulla olisi turvallisuusasioiden kehittäminen. Vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoitusten tekemiseen matalammalla kynnyksellä tulisi kannustaa ja vaara-, uhka- ja läheltä piti –ilmoituksia tulisi hyödyntää toiminnan kehittämisessä entistä paremmin. Lisäksi jälkihoidon toteuttamiseen kaivattiin systemaattisempaa otetta. 63 % kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli sitä mieltä, että väkivallan uhka on hallinnassa Lahden työllisyyspalveluilla.
Semi-structured interviews were carried out as well as a survey for the employees of the Lahti employment services. Seven employees and three supervisors of the Lahti employment services were interviewed. Thematic analysis was used to analyze the interviews. The survey for the employees was carried out after the interviews and the response rate of the survey was 16 %.
17 % of the employees that responded to the survey had faced workplace violence conducted by a customer during the past year. Three out of seven of the interviewed employees had faced workplace violence during the past year. The most common form of workplace violence was verbal aggression: verbal abusing, verbally insulting the employee, verbal threats and swearing at the employee.
According to the survey 70 % of the employees that had faced workplace violence had not reported the incident. According to the survey one reason for the underreporting of workplace violence was that the employee was of the opinion that reporting of the incidents hadn’t led to corrective action before. The interviews and the survey also revealed that the employees might trivialise the workplace violence, especially the verbal aggression, and accept it as a part of the job.
Safety matters related to workplace violence prevention, management and post-incident support should be more discussed and kept on the agenda in the Lahti employment services – also when workplace violence hasn’t occurred yet. The occurred workplace violence incidents should be discussed with the employees and it should be presented to the employees to what measures the reported workplace violence incidents have led. The content of the safety instructions should be discussed with the employees and the employees should be reminded to read the safety instructions. The safety practices related to workplace violence prevention, management and post-incident support should also be discussed with the employees.
The employess think that the safety training has been insufficient. Only 29 % of the employees that responded to the survey thought that the safety training had been sufficient during the past year. The employees asked especially for practical training for how to act when facing workplace violence. Only 4 % of the employees that responded to the survey thought that it had been practiced enough, how to act when facing workplace violence.
The safety culture of the organization should also be improved and a safety committee should be formed to improve the safety of the organization. The barrier to reporting workplace violence should be lowered and the reported incidents should be utilized better to improve safety. The post-incident support should also be more systematic. 63 % of the employees responding to the survey thought that the threat of workplace violence is under control.