Ympäristödiskurssin argumentaatio vaaliohjelmissa: Vertailua suomalaisten ja saksalaisten puolueiden välillä vuosina 2021–2023
Ojanen, Pauliina (2026)
2026
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605206019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605206019
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten ja saksalaisten oikeisto- ja vasemmistopuolueiden vuoden 2021 liittopäivävaaleihin ja vuoden 2023 eduskuntavaaleihin tähdänneissä vaaliohjelmissa esiintyviä argumentaatiotapoja. Kieli on yksi tärkeimmistä kommunikaation mahdollistajista ja sitä voidaan käyttää monipuolisesti eri tarkoituksiin, kuten luomaan käsityksiä maailmasta, ylläpitämään arvoja ja asenteita sekä rakentamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja valtasuhteita. Poliittiset puolueet ovat merkittäviä vallankäyttäjiä yhteiskunnassa ja tuohon asemaan ne pääsevät useimmiten vaalien kautta, joihin liittyy olennaisena osana kilpailu äänestäjistä muiden puolueiden kanssa. Saadakseen äänestäjiä puolueiden on kyettävä vakuuttamaan heidät omien näkemystensä paremmuudesta kilpaileviin puolueisiin nähden, mihin puolestaan tarvitaan kykyä argumentoida eli perustella omat näkemykset.
Väitteiden argumentointi voi tapahtua eri tavoin, kuten auktoriteettiin, esimerkiksi asiantuntijaan tai tieteeseen ja tutkimukseen, järkeen tai arvoihin vetoamalla. Toimenpiteitä pyritään siis oikeuttamaan siten, että ne itsessään tai niistä syntyvät vaikutukset esitetään järkevinä tai hyödyllisinä. Tässä tutkimuksessa selvitetään sitä, minkälaisia argumentaatiotapoja suomalaisten ja saksalaisten puolueiden vaaliohjelmissa on havaittavissa sekä sitä, esiintyykö argumentaatiotavoissa eroja suomalaisten ja saksalaisten ja/tai vasemmisto- ja oikeistopuolueiden välillä ja mistä mahdolliset erot johtuvat. Tutkimukseen valittiin suomalaisista puolueista Perussuomalaiset, Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja Vasemmistoliitto ja saksalaisista puolueista Vaihtoehto Saksalle (Alternative für Deutschland, AfD), Christlich Demokratische Union Deutschlands/Christlich-Soziale Union Bayern (CDU/CSU), Sozialdemokratische Partei Deutschlands (SPD) ja Die Linke. Aineistossa esiintyvät argumentaatiotavat luokiteltiin Sylvia Bendel Larcherin teoksessaan Linguistische Diskursanalyse: ein Lehr- und Arbeitsbuch esittelemien kategorioiden mukaan.
Aineiston analyysin perusteella huomattiin, että kunkin puolueen vaaliohjelmissa on havaittavissa samankaltaisia argumentaatiotapoja. Käytetyissä argumentaatiotavoissa ei siis ollut havaittavissa huomattavia eroja oikeisto- ja vasemmistopuolueiden tai suomalaisten ja saksalaisten puolueiden välillä. Tämä voi mahdollisesti selittyä sillä, että käytetyt argumentaatiotavat ovat ennemminkin yleismaailmallisia kuin kulttuurisidonnaisia. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia vaaliohjelmissa käytettyä kieltä jostakin muusta kuin argumentaation näkökulmasta. Tällaisia näkökulmia olisivat esimerkiksi keskittyminen tekstin modaliteettini eli tapaan, jolla toteamukset esitellään, tai tapaan, jolla esille tuotuja aiheita arvotetaan. Toisena ehdotuksena on jatkaa argumentaation tutkimusta jonkin muun tekstilajin näkökulmasta.
Väitteiden argumentointi voi tapahtua eri tavoin, kuten auktoriteettiin, esimerkiksi asiantuntijaan tai tieteeseen ja tutkimukseen, järkeen tai arvoihin vetoamalla. Toimenpiteitä pyritään siis oikeuttamaan siten, että ne itsessään tai niistä syntyvät vaikutukset esitetään järkevinä tai hyödyllisinä. Tässä tutkimuksessa selvitetään sitä, minkälaisia argumentaatiotapoja suomalaisten ja saksalaisten puolueiden vaaliohjelmissa on havaittavissa sekä sitä, esiintyykö argumentaatiotavoissa eroja suomalaisten ja saksalaisten ja/tai vasemmisto- ja oikeistopuolueiden välillä ja mistä mahdolliset erot johtuvat. Tutkimukseen valittiin suomalaisista puolueista Perussuomalaiset, Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja Vasemmistoliitto ja saksalaisista puolueista Vaihtoehto Saksalle (Alternative für Deutschland, AfD), Christlich Demokratische Union Deutschlands/Christlich-Soziale Union Bayern (CDU/CSU), Sozialdemokratische Partei Deutschlands (SPD) ja Die Linke. Aineistossa esiintyvät argumentaatiotavat luokiteltiin Sylvia Bendel Larcherin teoksessaan Linguistische Diskursanalyse: ein Lehr- und Arbeitsbuch esittelemien kategorioiden mukaan.
Aineiston analyysin perusteella huomattiin, että kunkin puolueen vaaliohjelmissa on havaittavissa samankaltaisia argumentaatiotapoja. Käytetyissä argumentaatiotavoissa ei siis ollut havaittavissa huomattavia eroja oikeisto- ja vasemmistopuolueiden tai suomalaisten ja saksalaisten puolueiden välillä. Tämä voi mahdollisesti selittyä sillä, että käytetyt argumentaatiotavat ovat ennemminkin yleismaailmallisia kuin kulttuurisidonnaisia. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia vaaliohjelmissa käytettyä kieltä jostakin muusta kuin argumentaation näkökulmasta. Tällaisia näkökulmia olisivat esimerkiksi keskittyminen tekstin modaliteettini eli tapaan, jolla toteamukset esitellään, tai tapaan, jolla esille tuotuja aiheita arvotetaan. Toisena ehdotuksena on jatkaa argumentaation tutkimusta jonkin muun tekstilajin näkökulmasta.