Pirkanmaan kulttuuripankin (2023–2025) vaikuttavuus : Verkkosivualusta taidepalveluiden ja paikallisyleisöjen välisenä siltana

Abstract

Tampereen kaupunki kehitti verkkosivualustan, jonka tavoitteena oli edistää tietoisuutta paikallisesta taiteesta ja mahdollistaa taiteilijoille elannon tienaaminen. Paikallisen taiteen ja kulttuurin edistäminen on kunnille laissa määrätty tehtävä – sekä samalla yksi monista keinoista lisätä taiteen ja sen tekijöiden arvostusta Suomessa. Arvonannolle on tarvetta, koska taiteilijoiden asema on muun muassa rahoitusleikkausten sekä taiteeseen ja kulttuurialaan kielteisesti suhtautuvien päättäjien takia heikossa asemassa yhteiskunnassamme. Yhteiskunnallinen taloudellinen ahdinko sekä taide- ja kulttuurialan väheksyntä hankaloittavat alalla ammattimaisesti toimivien taiteilijoiden elämää kohtuuttomasti. Taide- ja kulttuuriala on edelleenkin epävarma ala, vaikka sillä on todettu olevan taloudellista kasvupotentiaalia Suomessa ja myönteinen vaikutus esimerkiksi sosiaaliseen hyvinvointiin – taiteen itseisarvoa unohtamatta.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tuotetaan hyödyllistä tietoa vaikuttavuudesta ja sen lisäämisestä taiteilijoille sekä Kulttuuripankki-palvelun ylläpitäjille ja kehittäjille. Tutkielmasta hyötyvät lisäksi eri kaupunkien kulttuuripalveluista vastaavat tahot sekä taiteesta ja taidepalveluista kiinnostuneet yleisöt. Tämä pro gradu -tutkielma saattaa myös edistää taidepalveluiden ja niitä tarjoavien taiteilijoiden näkyvyyttä. Tutkielma on itsenäinen ja kriittinen tutkimus, jota ei ole rahoitettu erikseen julkishallinnon tai yritysten toimesta. Tutkimuskysymykseni ovat: (1) Millaista vaikuttavuutta Pirkanmaan kulttuuripankilla on ollut? (2) Miten uutta Kulttuuripankkia voisi kehittää, jotta se olisi verkkopalveluna toimivampi ja vaikuttavampi?

Tutkimusta varten on kerätty kysely- (n = 23) ja haastatteluaineisto (n = 4), joka toimii ensisijaisena tarkastelun kohteena. Analyysin tueksi on koottu myös muita täydentäviä aineistoja (esim. galluptietoja, n ≈ 200). Aineistoa analysoidaan monimenetelmäisesti vaikuttavuutta mallintavan ja arvioivan ja iooi-menetelmän avulla. Käyttämällä iooi-metodia tullaan samalla kehittäneeksi Suomessa tehtävää vaikuttavuustutkimusta. Metodin avulla tuotetaan empiiristä tietoa Kulttuuripankki-verkkopalveluista, taiteilijoiden kokemuksista ja monista taidealaan kytkeytyvistä ilmiöistä. Tunnistan verkkoalustaa käsittelevästä aineistosta muun muassa taloudellisia, yhteiskunnallisia ja sosiokulttuurisia vaikuttavuuden laatuja. Kyseiset näkökulmat ovat keskeisiä vaikuttavuutta tarkastelevissa tieteellisissä tutkimuksissa, ja ne nivoutuvat likimain erottamattomasti kokemuksiin taiteen sekä kulttuurin vaikuttavuudesta.

Tutkimustulokseni viittaavat siihen, että Kulttuuripankki-verkkoalustojen vaikuttavuus on tähän asti ollut vähäistä. Nykyiset panokset verkkoalustaan ja sen vaikuttavuuteen ovat riittämättömät, jos tavoitteena on laajempi vaikuttavuus, mitä tutkimusvastaajat nimenomaan toivovat taidetyöstä saatavien tulojen lisäksi. Kulttuuripankkiin nähty palveluiden luomisen vaiva uhkaa jäädä ylimääräiseltä tai turhalta tuntuvaksi metatyöksi, jos vaikuttavuutta parantaviin toimiin ei ryhdytä. Vaikuttavuuteen on syytä panostaa, sillä uudella Kulttuuripankilla on potentiaali uudistaa Suomen taide- ja elämysaloja sekä lisätä näillä aloilla työskentelevien suomalaisten ansaintamahdollisuuksia.

Kulttuuripankki on kehittäjiensä ja tutkimusvastaajien mielestä hyvä idea. Alustan kehitystyötä tai alustasta tiedottamista ei tulisi jättää nykyiselle kehityskaarelleen, jolloin muodostuu riski sille, että alustasta tulisi digitaalista jätettä. Taideammattilaisten tukeminen ja heidän työhönsä sijoittaminen säästö- ja leikkaustoimien sijaan on panostus eri alueiden asukkaiden taiteelliseen hyvinvointiin ja eittämättä myös Suomen kansantalouteen. Jatkotutkimusta tulisikin tehdä esimerkiksi taiteilijoiden perustulosta Suomen kontekstissa. Taiteella on kyky tunnistaa, nimetä ja vahvistaa niitä asioita, joiden haluamme säilyvän osana erilaisia identiteettejämme ja kulttuuriamme. Taide kuuluu kaikille.

The city of Tampere developed a web page platform, that aimed to promote awareness of local arts and enable art creators to make a living. Municipalities in Finland are mandated by law to foster local arts and culture – which also acts as a way to increase the appreciation of arts and its creators. There is a need of deference, because art creators are underprivileged in Finland due to fund cuts and policymakers’ negative attitudes towards the arts sector. Societal financial distress and the deprecation of the arts sector make the lives of professional art creators unnecessarily difficult. The field of arts and culture remains precarious, even though it has been found to encompass economic growth potential in Finland and a positive impact on e.g. social wellbeing – without forgetting the intrinsic value of the arts.

This thesis generates useful information about impact and the ways to increase it for art creators and the admins and developers of The Culture Bank services. This thesis will also benefit different city organisations’ operatives responsible for art services, and audiences interested about art services. This thesis might also contribute to the visibility of art services and the parties providing them. This research has been carried out independently without financial funding from public administration or enterprises. My research questions are: (1) What kind of impact has Pirkanmaan Kulttuuripankki had? (2) How can the new Culture Bank be developed in order to improve its functionality and effectiveness?

For the sake of this research, questionnaire data (n = 23) and interview data (n = 4) has been collected, which acts as the main subject of analysis. Other supplementary data has also been gathered (e.g. gallup data, n ≈ 200) to broaden and aid in the scientific examination. The analysis will be conducted by implementing the iooi-method, a multidisciplinary tool that models and evaluates impact. By using the method, this thesis also advances impact research done in Finland. The iooi-method produces empiric knowledge about the Culture Bank -web services, the experiences of art creators, and many phenomenons interconnected to the arts sector. I recognise economic, societal and cultural qualities of impact from the data. These viewpoints are central to the academic studies of impact, and they intertwine nearly inseparably to the experiences related to the perception of the impact the arts sector has.

My research suggests, that hitherto the impact of Culture Bank web services has been minute. Existing contributions are insufficient, if the goal is a broad societal impact, that the respondents specifically wish for in addition to income from art work. The troubles taken to create art services threaten to stay as additional or futile meta work, if no action is taken to increase impactfulness. There’s a good reason to strive for better influentiality, because the new Culture Bank holds a potential to reform Finnish art and experiental sectors and add to the earning prospects of Finnish citizens in these fields of work.

Respondents and developers of the Culture Bank think that the web service is a good idea. The development and publicity about the web platform should not be left to its current trajectory, because there is a risk for the platform becoming digital waste. Supporting and investing in art creators instead of cutting funds or saving resources is an investment to the wellbeing of locals and it also benefits Finnish economy. Further research is needed about e.g. the basic income of art creators in a Finnish context. Art has the capability of recognising, naming, and strengthening things that we want to preserve as parts of our personal identities and shared culture. The arts belong to everybody.