Riskin jakamisen vaikutukset vahinkoalttiuteen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa

Abstract

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on Suomessa poikkeuksellinen sosiaalivakuutus, jota toimeenpanee yksityiset vahinkovakuutusyhtiöt. Työtapaturma- ja ammattitautilaki määrittelee työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sisällön, minkä lisäksi se määrittelee työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanoon liittyvät kaksi erillistä maksujärjestelmätyyppiä: erikoismaksuisen sekä taulustomaksuisen maksujärjestelmän. Erikoismaksuisia maksujärjestelmät ovat riskiä jakavia maksujärjestelmiä, joissa vakuutuksesta korvatuilla vahingoilla on vaikutus vakuutusmaksutasoon. Tässä tutkimuksessa tutkitaan erilaisia maksujärjestelmiä sekä, kuinka riskin jakamisen taso ilmenee vahinko- ja korvaustilastoissa. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on "Miten työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen korvaus- ja vahinkotilastot eriävät eri riskinjakamisen tasoisissa maksujärjestelmissä?" ja apututkimuskysymyksenä on "Miten yrityksen tekemä työturvallisuustyö ilmenee yrityksen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vahinkotilastoissa?". Tutkielman toisessa ja kolmannessa luvussa avataan tutkimukseen liittyvää teoriakirjallisuutta sekä aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Toinen luku kuvastaa taustateoriana toimivaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta sekä sen ominaisuuksia niin vahinkotyyppien kuin rahoituksen näkökulmasta. Kolmas luku kuvailee tutkimuksen tulkintateoriana toimivaa riskienhallintaa, sekä tarkemmin työturvallisuutta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen näkökulmasta riskienhallinnan merkittävimmän osa-alueen, työturvallisuuden, kehitys on ollut jokaisessa kehityksen välivaiheessa merkittävää. Tutkielman neljäs luku koostuu tutkimuksen empiriaosuudesta, jossa tutkitaan Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian työtapaturmavakuutukseen liittyviä vakuutus- ja korvaustilastoja eri tasoisten maksujärjestelmien kautta koottujen poolien tasolla. Tutkimuksen aineisto koostuu vuosien 2020–2023 tilastoista tieliikennekuljetuksen ja asuinrakentamisen toimialoilta. Aineistoa analysoidaan ristiintaulukointia hyödyntäen ja pyritään tunnistamaan, miten eri riskinjakamisen taso ilmenee korvaus- ja vahinkotilastoissa. Tutkimuksessa aineistoa tarkastellaan vain poolien kautta. Aineistossa on myös arvioitu erillisesti yrityksiä, jotka ovat ottaneet käyttöönsä työturvallisuussovelluksen. Työturvallisuussovelluksen käyttöönottamista tulkitaan tutkimuksessa työturvallisuuteen panostamiseksi. Tutkimuksen johtopäätöksissä arvioidaan ristiintaulukoinnissa esiinnousseita tuloksia. Tutkimuksen johtopäätöksissä vastataan tutkimuskysymyksiin. Päätutkimuskysymyksen keskeisimpänä havaintona on se, ettei tutkimusaineistosta ole tunnistettavissa selkeää yhteyttä riskin jakamisen ja vahinkojen sattumisen tai vakavuuden välillä. Aineistosta riskinjako eniten riskiä itsellään pitävien yritysten poolissa on sattunut vähemmän vahinkoja kuin muille pooleille. Työturvallisuussovellusta käyttävien yritysten määrä on aineistossa niin rajallinen, että työturvallisuussovellusta käyttävien yritysten aineistosta ei ole voinut tutkimuksessa tehdä johtopäätöksiä.