Vaikuttavuus lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa kaupungeissa ja hyvinvointialueilla

Abstract

Vaikuttavuuden käsite on tullut osaksi aktiivista kielenkäyttöä strategisiin suunnitelmiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä erityisesti lähestyttäessä 2020-lukua. Vaikuttavuuden käsite voidaan määritellä eri tavoin riippuen tieteenalasta, toimialasta ja kirjoittajasta eikä sitä välttämättä määritellä ollenkaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen työkaluna hyödynnetään lainsäädän-töön pohjautuvia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia, jotka ovat osa kaupunkien ja hyvinvointialu-eiden suunnitelmakokonaisuuksia. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toimintana ja palveluina kattaa läpäisten niin kaupunkien kuin hyvinvointialueiden palveluita ja toimialo-ja, joiden toiminnalta ja palveluilta odotetaan vaikuttavuutta niin lainsäädännöllisissä velvoitteissa kuin yhteiskunnallisissa keskusteluissa.

Tutkielmassa analysoitiin vaikuttavuuden käsitteen käyttöä kuutoskaupunkien, pois lukien Helsinki, ja niiden hyvinvointialueiden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa ja näiden alasuunnitelmissa. Tar-koituksena oli tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden strategisessa suunnittelussa käytettyjä diskursseja vaikuttavuudesta. Analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia kriittisestä näkökul-masta. Tutkimuksen aineistona käytettiin Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia ja koulutuksenjärjestäjän suunnitelmia sekä Länsi-Uudenmaan hy-vinvointialueen, Vantaa-Keravan hyvinvointialueen, Pirkanmaan hyvinvointialueen, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia, oppilashuollon suunnitelmia ja neuvolasuunnitelmia, joiden suunnitelmakausi ajoittuu vuosien 2022-2026 välille.

Tuloksissa tunnistettiin vaikuttavuuden diskurssit: vaikuttavuus arvon tuottajana, tutkimusnäytöllä perus-tellut valinnat, yhteistyöllä vaikuttavuutta ja vaikuttavat palvelut. Diskursseissa vaikuttavuuden käsitettä ja sen lähikäsitteitä käytettiin itsestään selvinä, mutta samalla ne ovat latautuneita ja tarkoituksellisesti valittuja käsitteitä. Vaikuttavuuden käsitteen käytöllä on itseis- ja välinearvoa sekä se toimii ehtona ja keinona luoda toiminnalle ja palveluille arvoa. Vaikuttavuuden merkitys rakentuu lupaukseksi tuottaa parempia palveluita ja se toimii tapana osoittaa sitoutumista lainsäädännöllisiin velvoitteisiin, yhteistyö-hön ja kansallisen tason visioon. Vaikuttavuuden käsitettä ei määritellä ja vaikuttavuutta tai sen lähikäsit-teitä käytetään toistensa synonyymeina. Johtopäätöksenä todettiin, että vaikuttavuus esitellään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa ja niiden alasuunnitelmissa toiminnan ja palveluiden arvoa tuottavana ominaisuutena, jota tavoitellaan. Vaikuttavuuden käsitteen käyttö on tarkoituksellista ja käsitteen käytössä tunnistettiin vallan käyttöä johtamisen ja ohjauksen kautta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta tai palvelu on oikeutettu ja perusteltu valinta, kun se sanoitetaan vaikuttavaksi.

The concept of effectiveness has become an established element of strategic discourse in the promotion of health and well being, particularly since the approach of the 2020s. Definitions of effectiveness vary across disciplines, sectors, and authors, and the concept is often left undefined. In the context of promot-ing the well being and health of children and young people, effectiveness is examined especially as a tool of governance and leadership through statutory children’s and youth well being plans. These plans form part of broader strategic planning frameworks in cities and wellbeing services counties. Activities and services aimed at promoting the well being and health of children, young people, and families cut across administrative sectors and service systems, and are expected to demonstrate effectiveness both in legisla-tive requirements and in wider societal discourse.

This thesis analyses how the concept of effectiveness is used in the children’s and youth well being plans and related sub plans of Finland’s six largest cities, excluding Helsinki, and their corresponding wellbe-ing services counties. The aim is to identify the discourses of effectiveness employed in the strategic planning of services for children, young people, and families. The study applies a critical discourse anal-ysis approach. The research material consists of the children’s and youth well being plans and education provider plans of the cities of Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, and Oulu, as well as the children’s and youth well being plans, student welfare plans, and maternity and child health clinic plans of the wellbeing services counties of Western Uusimaa, Vantaa Kerava, Pirkanmaa, Southwest Finland, and North Ostro-bothnia. All plans cover the period from 2022 to 2026.

The findings identify four discourses of effectiveness: effectiveness as value creation, evidence based decision making, effectiveness through collaboration, and effective services. Within these discourses, the concept of effectiveness and its related terms are used as self evident, yet they are simultaneously val-ue laden and purposefully selected. Effectiveness functions both as an intrinsic value and as an instru-mental means, serving as a condition and a tool for creating value in activities and services. The meaning of effectiveness is constructed as a promise of improved services and as a way of demonstrating commit-ment to legislative obligations, intersectoral cooperation, and national policy objectives. The concept of effectiveness is not explicitly defined, and effectiveness and related terms are largely used interchangea-bly.

The conclusion is that effectiveness is presented in children’s and youth well being plans and their sub plans as a desirable attribute that legitimises activities and services. Its use is intentional and reflects the exercise of power through governance and leadership. Activities or services aimed at promoting well being and health are justified and validated when they are articulated as effective.