Tekoäly lupauksena ja huolenaiheena : Kunnallisten talousjohtajien jäsennyksiä talousjohtamisen ja toiminnan tehostamisen tulevaisuudesta

Abstract

Tekoälyn laaja integroituminen osaksi yhteiskuntaa viime vuosina on kasvattanut tarvetta pohtia tekoälyn roolia julkisen sektorin toiminnassa. Suomalaisissa kunnissa tekoälyn käyttö on vielä vähäistä, vaikka teknologiaan liitetty potentiaali koetaan suureksi. Tekoälymurros suomalaisten kuntien toimintaympäristössä kytkeytyy kuntien kasvavaiin kustannuksiin ja niukkoihin resursseihin, joihin tekoälyn uskotaan tuovan ratkaisuja tulevaisuudessa. Ristiriita pienen käyttöasteen ja potentiaalipuheen välillä lisää tarvetta ymmärtää, millaisia edellytyksiä ja rajoitteita tekoälyn käyttöönottoon liitetään kunnissa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten suomalaisten suurten kuntien talousjohtajat ymmärtävät tekoälyn potentiaalia talousjohtamisessa ja kuntien toiminnan tehostamisessa; etenkin tässä ajassa, jossa tekoälyn soveltaminen on kunnissa vielä varhaisessa vaiheessa. Tämä kanditutkielma on toteutettu kvalitatiivisesti haastattelututkimuksella ja haastateltaviksi valikoitui neljä suomalaisen suuren kunnan talousjohtajaa. Aineiston analyysi on toteutettu diskurssianalyysillä, jossa pyrittiin selvittämään, millaisia merkityksiä talousjohtajat antavat tekoälylle kuntien toiminnan tehostamisen ja talousjohtamisen kontekstissa. Tutkimus osoittaa, että tekoälyn käyttöönotto kunnissa on nykyhetkessä siirtymävaiheessa, jossa tekoälyn roolia osana erilaisia työnkuvia ja prosesseja pyritään vasta muodostamaan. Tekoäly näyttäytyy kunnissa samanaikaisesti suurten odotusten, mutta myös hallittavien riskien kohteena, sillä käyttöönotossa on huomioitava julkissektorin erityispiirteet. Tutkimuksen perusteella tekoälyn nähdään kytkeytyvän tulevaisuudessa laajasti erilaisiin talousjohtamisen prosesseihin suunnittelussa, budjetoinnissa, raportoinnissa sekä auditoinnissa. Toisaalta käyttöönottoa rajoittavat esimerkiksi toimiminen tekniset vaatimukset sekä rajalliset resurssit taloudessa, ajassa ja osaamisessa. Tärkeimmiksi edellytyksiksi tekoälyn kehittymiselle kunnissa hahmottuukin inhimillinen pääoma, henkilöstön motivaatio, muutoksen johtaminen, sekä resurssien kohdentaminen.