Verotuksen kirjanpitosidonnaisuus ja IFRS-standardit: Näkökulmana EVL 54 § ja KonsAvL 5 §
Nurmilaukas, Iiris (2026)
2026
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605195904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605195904
Tiivistelmä
Vuodesta 2005 alkaen kirjanpitovelvollisilla on ollut mahdollisuus laatia tilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti kirjanpitolain (KPL, 30.12.1997/1336) 7 a luvun 3 §:n nojalla, mikäli heillä ei ole ollut velvollisuutta laatia IFRS-erillistilinpäätöstä lain 7 a luvun 2 §:n 2 momentin perusteella. Standardien vapaaehtoinen soveltaminen on kuitenkin jäänyt käytännössä hyvin vähäiseksi johtuen IFRS-standardien ja verolainsäädännön välisistä jännitteistä, jotka ovat seurausta verotuksen kirjanpitosidonnaisuudesta. Selkeimmin verotuksen kirjanpitosidonnaisuus ilmenee elinkeinoverolain (EVL, 24.6.1968/360) 54 §:stä ja konserniavustuslain (KonsAvL, 21.11.1986/825) 5 §:stä. Tässä tutkielmassa selvitettiinkin verotuksen kirjanpitosidonnaisuuteen ja IFRS-standardeihin liittyen sitä, minkälaisia vaikutuksia IFRS-standardien soveltamisella on sellaisten erien verokohteluun, joiden vähennyskelpoisuus on sidottu kirjanpidossa tehtyihin tulosvaikutteisiin kirjauksiin.
Tutkielma toteutettiin lainopillista tutkimusmenetelmää soveltaen. Tutkimuskysymykseen vastattaessa systematisoitiin lainopillista menetelmää hyväksi käyttäen aihealuetta koskevan kansallisen lainsäädännön sekä IFRS-standardien muodostamaa kokonaisuutta. Lainsäädännön ja IFRS-standardien ohella tutkielmassa käytettiin lähteinä runsaslukuisesti hallituksen esityksiä sekä valtiovarainministeriön alaisia työryhmämuistioita ja selvityksiä. Oikeuskäytännöstä keskeisessä roolissa olivat erityisesti keskusverolautakunnan ennakkoratkaisut KVL 54/2018 ja KVL 55/2018. Muita sallittuja oikeuslähteitä, kuten oikeuskirjallisuutta, hyödynnettiin tutkielmaa täydentävänä lähdeaineistona.
Tutkielmassa havaittiin, ettei IFRS-standardeihin sisälly sellaisia määräyksiä, jotka mahdollistaisivat verotusperusteisista syistä tehtävät kirjaukset. Useimmissa tilanteissa IFRS-erillistilinpäätöksen laatiminen muodostaa siten esteen sellaisten erien vähentämiselle verotuksessa, joiden vähennyskelpoisuuden edellytykseksi on säädetty tulosvaikutteinen kirjanpidon kirjaus. Siitä huolimatta, että tällaisten erien vähentäminen verotuksessa ei pääsääntöisesti ole mahdollista IFRS-standardeja sovellettaessa, niin esteen ei katsottu olevan seurausta IFRS-standardien määräyksistä. Sen sijaan esteiden havaittiin johtuvan voimassa olevasta verolainsäädännöstämme, jossa vähennyskelpoisuuden edellytykseksi on säädetty kirjanpidossa tehtävät tulosvaikutteiset kirjaukset.
Aihetta koskien valtiovarainministeriön alaisuudessa on laadittu useampikin selvitys KPL 7 a luvun voimassaolon aikana, joissa on ehdotettu muutoksia verotuksen kirjanpitosidonnaisuuteen IFRS standardeihin liittyen. Kuitenkaan toistaiseksi näitä ehdotettuja muutoksia ei ole toteutettu. Jotta yrityksillä olisi tulevaisuudessa tosiasiallinen mahdollisuus valita soveltamansa tilinpäätösstandardit liiketaloudellisin perustein, ovat muutokset verolainsäädäntöön kuitenkin välttämättömiä.
Tutkielma toteutettiin lainopillista tutkimusmenetelmää soveltaen. Tutkimuskysymykseen vastattaessa systematisoitiin lainopillista menetelmää hyväksi käyttäen aihealuetta koskevan kansallisen lainsäädännön sekä IFRS-standardien muodostamaa kokonaisuutta. Lainsäädännön ja IFRS-standardien ohella tutkielmassa käytettiin lähteinä runsaslukuisesti hallituksen esityksiä sekä valtiovarainministeriön alaisia työryhmämuistioita ja selvityksiä. Oikeuskäytännöstä keskeisessä roolissa olivat erityisesti keskusverolautakunnan ennakkoratkaisut KVL 54/2018 ja KVL 55/2018. Muita sallittuja oikeuslähteitä, kuten oikeuskirjallisuutta, hyödynnettiin tutkielmaa täydentävänä lähdeaineistona.
Tutkielmassa havaittiin, ettei IFRS-standardeihin sisälly sellaisia määräyksiä, jotka mahdollistaisivat verotusperusteisista syistä tehtävät kirjaukset. Useimmissa tilanteissa IFRS-erillistilinpäätöksen laatiminen muodostaa siten esteen sellaisten erien vähentämiselle verotuksessa, joiden vähennyskelpoisuuden edellytykseksi on säädetty tulosvaikutteinen kirjanpidon kirjaus. Siitä huolimatta, että tällaisten erien vähentäminen verotuksessa ei pääsääntöisesti ole mahdollista IFRS-standardeja sovellettaessa, niin esteen ei katsottu olevan seurausta IFRS-standardien määräyksistä. Sen sijaan esteiden havaittiin johtuvan voimassa olevasta verolainsäädännöstämme, jossa vähennyskelpoisuuden edellytykseksi on säädetty kirjanpidossa tehtävät tulosvaikutteiset kirjaukset.
Aihetta koskien valtiovarainministeriön alaisuudessa on laadittu useampikin selvitys KPL 7 a luvun voimassaolon aikana, joissa on ehdotettu muutoksia verotuksen kirjanpitosidonnaisuuteen IFRS standardeihin liittyen. Kuitenkaan toistaiseksi näitä ehdotettuja muutoksia ei ole toteutettu. Jotta yrityksillä olisi tulevaisuudessa tosiasiallinen mahdollisuus valita soveltamansa tilinpäätösstandardit liiketaloudellisin perustein, ovat muutokset verolainsäädäntöön kuitenkin välttämättömiä.