Rakentamisen hiililaskenta: Puukerrostalon hiilijalanjälki

Abstract

Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä pyritään vähentämään kaikilla toimialoilla. Rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ohjataan rakentamisesta aiheutuvia päästöjä niin kansallisesti kuin globaalisti vaatimalla rakennuskohteilta hiilidioksidipäästölaskelmat, sekä asettamalla rakennusten hiilijalanjäljelle raja-arvot. Suomessa rakennuksille tulee ilmoittaa hiilijalanjälki ja -kädenjälki osana ilmastoselvitystä. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi on suunnittelussa keskitytty löytämään kestäviä energia- ja rakenneratkaisuja, joiden lisäksi ympäristöystävällisten ja vähähiilisten materiaalien, kuten puun käyttöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota koko elinkaaren hiilijalanjäljen arvioinnin ja raja-arvo ohjauksen myötä.

Työssä tutkitaan, miten rakentamisen hiililaskenta vaikuttaa puukerrostalon päästöjen arviointiin. Ongelmaa selvitetään vastaamalla kysymykseen: Mitkä ovat puurakentamisen erityispiirteet, jotka vaikuttavat puurakenteisten kerrostalojen hiililaskentaan? Tutkimuksen pääkysymystä selvitetään vastaamalla alatutkimuskysymyksiin: Mitä on rakentamisen hiililaskenta ja miten sitä tehdään? Mitkä ovat hiililaskennan menetelmistä saatavat edut ja haasteet? Millainen merkitys hiilikädenjäljellä on puurakentamisessa? Erityisesti uusiutuvien ja ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa on lisääntynyt, ja siksi työtä lähestytään puurakentamisen näkökulmasta käsittelemällä puurakenteisten kerrostalojen erityispiirteitä päästöjen arvioinnissa. Työssä käsitellään hiilijalanjäljen lisäksi hiilikädenjälkeä, vaikka laki ei aseta vaatimuksia sen suuruudelle. Puurakentamisessa myös rakennuksen hiilikädenjälki on oleellinen, sillä puun erityispiirteiden vuoksi voidaan puun käytöllä saavuttaa merkittävä hiilikädenjälki. Työ on tehty kirjallisuuskatsauksena.

Työssä saatiin selville hiililaskennan eri menetelmiä, sekä niiden etuja ja haasteita. Hiililaskentaa voidaan tehdä taulukkopohjaisten arviointityökalujen avulla tai tietomallia käyttäen. Ero taulukkopohjaisessa ja tietomallipohjaisessa hiilijalanjäljen arvioinnissa on se, missä vaiheessa suunnitteluprosessia tieto hankkeen hiilijalanjäljen suuruudesta saadaan. Kustannustehokkain ja nopein hiilijalanjäljen arviointi saavutetaan, kun laskenta saadaan integroitua suoraan osaksi suunnitteluprosessia.

Puurakenteisten kerrostalojen erityispiirteenä hiililaskennan näkökulmasta on puusta valmistettujen rakennustuotteiden matalat päästöt sekä hyvät uudelleenkäyttö ja kierrätysmahdollisuudet, joilla voidaan saavuttaa matala hiilijalanjälki ja korkea hiilikädenjälki. Tällöin voidaan saavuttaa hiilineutraali rakennus, mikä vastaa Suomen pitkän tähtäimen tavoitteita ja lisää puurakenteiden markkina-arvoa.