Kuvalla ladattu juttu: Valokuvan rooli journalistisen tekstin tulkinnassa
Vertanen, Sara (2026)
2026
Visuaalisen journalismin ja visuaalisen tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism and Visual Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605195896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605195896
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kuvan läsnäolon roolia journalistisen tekstin tulkinnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, liittyykö kuva siihen, miten lukijat ymmärtävät tekstin sisältöä. Toinen tutkimuskysymys käsittelee kuvan ja tekstin yhdessä rakentamia merkityksiä multimodaalisessa viestinnässä.
Tutkielmassa vertaillaan kahden lukijaryhmän kokemuksia tilanteessa, jossa toinen luki journalistiset artikkelit kuvien kanssa ja toinen ilman kuvia. Aineistoa analysoitiin laadullisen verkkokyselyn avulla hyödyntäen sosiosemiotiikan, multimodaalisuuden ja tunteiden tutkimuksen näkökulmia. Vastaajat kuvasivat avoimissa vastauksissaan artikkelien herättämiä tunteita, mielikuvia ja tulkintoja.
Tutkimuksen perusteella kuva osallistui siihen, millaisena jutun sävy, emotionaalisuus ja henkilökohtaisuus välittyivät lukijoille. Kuvien kanssa luetut artikkelit herättivät enemmän henkilökohtaisia tulkintoja, ja vastaukset olivat lähes kaksi kertaa pidempiä kuin verrokkiryhmällä. Ilman kuvia annetut vastaukset käsittelivät useammin etäisesti ilmiöitä mutta myös näissä kuvattiin voimakkaitakin tunteita sekä mielikuvia. Kuvan läsnäolo ei merkittävästi muuttanut artikkelien ydinsisällön ymmärtämistä. Ryhmien väliset erot eivät olleet suoraviivaisia ja niissä esiintyi myös samankaltaisuuksia.
Aineisto nostaa esiin journalistisen kuvan kaksoisroolin. Kuva voi tehdä jutusta läheisemmän ja lisätä samaistumista, mutta samalla se voi kaventaa tulkintaa yksilön kokemukseen erityisesti vähemmistöjä ja identiteettiä käsittelevässä journalismissa. Juttu voi olla samaistuttavampi kuvan kautta, mutta samalla se voi myös rajata sitä, millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että journalistinen kuva osallistuu tekstin kanssa merkityksen rakentumiseen.
Tutkielmassa vertaillaan kahden lukijaryhmän kokemuksia tilanteessa, jossa toinen luki journalistiset artikkelit kuvien kanssa ja toinen ilman kuvia. Aineistoa analysoitiin laadullisen verkkokyselyn avulla hyödyntäen sosiosemiotiikan, multimodaalisuuden ja tunteiden tutkimuksen näkökulmia. Vastaajat kuvasivat avoimissa vastauksissaan artikkelien herättämiä tunteita, mielikuvia ja tulkintoja.
Tutkimuksen perusteella kuva osallistui siihen, millaisena jutun sävy, emotionaalisuus ja henkilökohtaisuus välittyivät lukijoille. Kuvien kanssa luetut artikkelit herättivät enemmän henkilökohtaisia tulkintoja, ja vastaukset olivat lähes kaksi kertaa pidempiä kuin verrokkiryhmällä. Ilman kuvia annetut vastaukset käsittelivät useammin etäisesti ilmiöitä mutta myös näissä kuvattiin voimakkaitakin tunteita sekä mielikuvia. Kuvan läsnäolo ei merkittävästi muuttanut artikkelien ydinsisällön ymmärtämistä. Ryhmien väliset erot eivät olleet suoraviivaisia ja niissä esiintyi myös samankaltaisuuksia.
Aineisto nostaa esiin journalistisen kuvan kaksoisroolin. Kuva voi tehdä jutusta läheisemmän ja lisätä samaistumista, mutta samalla se voi kaventaa tulkintaa yksilön kokemukseen erityisesti vähemmistöjä ja identiteettiä käsittelevässä journalismissa. Juttu voi olla samaistuttavampi kuvan kautta, mutta samalla se voi myös rajata sitä, millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että journalistinen kuva osallistuu tekstin kanssa merkityksen rakentumiseen.